Astma on odottavien äitien yleisin krooninen sairaus Suomessa. Äidin astmaan liittyy useita raskaushäiriöitä, kuten lisääntynyt riski ennenaikaiseen synnytykseen, sikiön kasvuhäiriöön ja pienipainoisuuteen sekä pre-eklampsiaan eli raskausmyrkytykseen, jolla tarkoitetaan raskauden aikana kehittyvää korkeaa verenpainetta ja virtsan korkeaa valkuaisainepitoisuutta.

Nämä riskit on havaittu neljässä kohtalaisen suuressa tutkimuksessa Ruotsissa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Tutkimusten kohteena oli kaikkiaan kymmeniätuhansia astmaa sairastavia äitejä. Näiden tutkimusten löydökset raskauteen liittyvistä sikiön ja vastasyntyneiden kuolleisuudesta ovat kuitenkin ristiriitaiset. Osa tästä ristiriitaisuudesta selittynee astman diagnostisten kriteerien erilaisuudella ja osa aineistojen pienuudella.

Meillä Suomessa on ainutlaatuinen mahdollisuus lähestyä näitä ongelmia yhdistämällä tarkkoja, kattavia ja luotettavia terveydenhuollon rekisteritietoja. Erityisesti Kelan lääkekorvausrekisterin tiukka astmalääkityksen erityiskorvattavuuden määritelmä tarjoaa hyvän ja yhtenevän astman määritelmän.

Suomalaisessa aineistossa astman erityiskorvattavuuden tiukkojen ja vakiintuneiden kriteereiden ansiosta on mahdollista erottaa varmat astmadiagnoosit niistä, joilla on vain ajoittaista astmalääkityksen käyttöä tai muuta kuin astmaksi diagnosoitavaa hengitystieoireilua.

Selvitimme tutkimuksessamme astmaatikkoäitien ja heidän raskaudenaikaisen lääkityksensä vaikutusta raskauteen yhdistämällä Kelan lääkekorvausrekisterin ja THL:n syntymärekisterin tiedot vuosilta 1996–2012.

Astmaatikkoäidin vauvalla voi olla terveysongelmia

Tutkimusaineistonamme oli 962 405 raskaana olleen äidin ja heidän vastasyntyneensä rekisteritiedot, ilman kaksosia ja kolmosia. Astmalääkkeitä käytti raskauden aikana noin 56 500 äitiä eli 5,9 prosenttia kaikista. Odottavista äideistä 26 700:lla eli 2,8 prosentilla oli Kelan myöntämä astmalääkityksen erityiskorvausoikeus. Heistä 71 prosenttia käytti lääkkeitä raskauden aikana.

Tutkimuksessamme havaitsimme äidin astman lisäävän riskiä kuolleena syntymiseen tai ensimmäisen elinviikon aikana kuolemiseen (perinataalikuolleisuus) noin 1,3-kertaiseksi, vastasyntyneen huonovointisuuteen (asfyksia) 1,1-kertaiseksi, sikiöaikaiseen kasvuhäiriöön ja pienipainoisuuteen 1,3-kertaiseksi ja ennenaikaisuuteen 1,2-kertaiseksi.

Äidin raskaudenaikaisella astmalääkityksellä oli vain vähän merkitystä vastasyntyneen terveyteen, eikä lääkkeiden käyttö vaikuttanut perinataalikuolleisuuteen. Sen sijaan äidin raskaudenaikainen astmalääkityksen käyttö vähensi ennenaikaisen synnytyksen riskiä.

Mekanismi avoin – raskauden ajan seuranta tärkeää

Emme tiedä, millä mekanismilla äidin astma lisää raskauteen liittyviä sikiön ja vastasyntyneen terveysongelmia. Raskauteen liittyvät ongelmat johtuvat monista eri syistä. Tutkimuksemme vahvistaa, että äidin astma on yksi riskitekijöistä, mutta ei tarjoa suoranaisia viitteitä mekanismista.

Sikiöaikaisia kuolemia, sikiön kasvuhäiriöitä, ennenaikaisuutta ja synnytykseen liittyviä ongelmia havaitaan usein, jos istukka ei toimi normaalisti tai riittävän hyvin. Allergiseen astmaan liittyy keuhkoissa allerginen tulehdustila. Yksi mahdollinen lisätutkimuksen aihe on, voiko tällä tulehdustilalla olla haitallinen vaikutus istukan toimintaan.

Avaavat astmalääkkeet vähentävät istukan supistuksia ja toimivat ns. tokolyytteinä. Tämä voisi olla yksi selitys sille, että äidin astmalääkkeiden käyttö näyttää vähentävän astmaatikkoäitien riskiä ennenaikaiseen synnytykseen.

Äidin astmaan liittyy useita lievästi kohonneita riskejä erilaisiin raskaushäiriöihin. Tämän ja aiempien tutkimusten perusteella astmaatikkojen raskaus olisi luokiteltava jossain määrin riskiraskaudeksi ja raskaudenaikaiseen seurantaan olisi hyvä kiinnittää erityistä huomiota.

Linkit:

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *