Avaimet kadoksissa, puhelin hävinnyt, tutut nimet unohduksissa. Ajatus pätkii ja pää tuntuu hataralta. Kuulostaako tutulta? Tällaista käy monille meistä aika ajoin ja takaraivoon saattaa hiipiä ajatus siitä, ovatko nämä alkavan muistisairauden merkkejä. Mutta milloin kyseessä on muistisairaus ja milloin oireiden taustalla voikin olla stressi tai huonosti nukuttu yö?

Muistisairaus ei ole mikään harvinainen asia

Suomessa sairastuu muistisairauteen arviolta 40 suomalaista päivittäin. Lievää muistisairautta sairastaa arviolta 100 000 henkilöä ja 93 000 henkilöllä on keskivaikea tai vaikea muistisairaus. Lisäksi arviolta 200 000 suomalaisella tiedonkäsittely eli kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt. Kognitiivisilla toiminnoilla tarkoitetaan tiedon käsittelyyn liittyviä toimintoja kuten havaitsemista, ajattelua ja muistamista.

Vuonna 2020 muistinsa huonoksi koki 75 vuotta täyttäneistä 7,1 prosenttia, mutta muistisairaudet eivät kosketa vain iäkkäitä ihmisiä. Työikäisenä etenevään muistisairauteen on sairastunut yli 7 000 henkilöä.

Väestön ikääntyessä ja eliniän pidetessä muistisairautta sairastavien henkilöiden määrän on ennustettu kasvavan.

Muistisairaus ei välttämättä näy päällepäin

Törmäämme arjessa henkilöihin, joilla on enemmän tai vähemmän ongelmia muistin kanssa, mutta emme kiinnitä asiaan välttämättä huomiota. Ensimmäiset merkit alkavasta muistisairaudesta saattavat olla salakavalia, sillä unohtelukin kuuluu normaaliin elämään. Se ei myöskään aina ilmene muistihäiriöinä, vaan oireina voivatkin olla toiminnanohjaukseen liittyvät haasteet kuten päättämättömyys, uusien ja jopa tuttujenkin laitteiden käyttämiseen liittyvät vaikeudet tai käytöksessä tapahtuvat muutokset. Kukapa meistä ei välillä olisi masentunut tai huonotuulinen.

Usein muistisairaus on jo ehtinyt edetä jonkin aikaa ennen kuin havahdumme siihen, ettei läheisellämme, ystävällämme tai naapurillamme ole kaikki kunnossa – merkityksellisten tapaamisten unohtelua sattuu usein, henkilö eksyy reitiltään tutussa ympäristössä, puheessa on alkanut ilmetä samojen asioiden toistoa tai henkilö laihtuu silmissä. Henkilö saattaa myös luulla, että joku vie hänen tavaroitaan, vaikka tämä ei olisi todellista tai kuvailla asioita, joita ei ole olemassa.

Varhainen tunnistaminen ja diagnosointi tärkeää

Valitettavasti osa muistisairauksista jää vielä tunnistamatta tai diagnosointi tehdään aivan liian myöhään. Kun tilanne tunnistetaan hyvissä ajoin, voidaan vähentää tai hidastaa oireiden etenemistä, ylläpitää sairastuneen henkilön toimintakykyä sekä parantaa elämänlaatua. Riittävä tuki ja palvelut jo varhaisessa vaiheessa auttavat muistisairasta henkilöä ja hänen läheistään jatkamaan omannäköistä elämää arjessa. Tämä tukee myös omaisten jaksamista.

Jos oma tai läheisen tilanne alkaa huolestuttaa, kannattaa olla yhteydessä esimerkiksi oman alueen terveyskeskukseen, seniorineuvontaan tai muistipoliklinikalle. Työssäkäyvä voi kääntyä työterveyshuollon puoleen. Ikäihmisistä voi myös tehdä niin sanotun huoli-ilmoituksen, jos heidän pärjäämisensä huolestuttaa. Lisätietoa muistisairauksista sekä sairastuneelle ja omaisille tarjotusta vertaistuesta voi etsiä myös Muistiliiton, Suomen muistiasiantuntijat ry:n tai Terveyskylän Aivot ja toiminta -sivuilta.

Voimme itse edistää aivojemme terveyttä

Muistisairaudet pelottavat meistä monia. Perimäämme emme voi vaikuttaa, mutta on hyvä muistaa, että vain hyvin pieni osa muistisairauksista on vahvasti perinnöllisiä. On arvioitu, että jopa 40 prosenttia muistisairauksista liittyy erilaisiin elintapatekijöihin, joihin voimme itse vaikuttaa.

Aivot tarvitsevat ’’jumppaa ja ravintoa’’. Aivoterveyttä edistävät aivojen käyttö, fyysinen ja sosiaalinen aktiivisuus sekä terveellinen ruokavalio. Eikä normaalipainosta, hyvästä verenpaineesta ja päihteettömyydestä ole haittaa muullekaan hyvinvoinnillemme, vaan juuri päinvastoin. Terveiden elintapojen lisäksi muistisairauksien riskin pienenemiseen vaikuttaa aivojen harjoittaminen erilaisin haastein, kuten uutta oppimalla tai ratkomalla aivopähkinöitä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) on jo vuosikymmenen ajan toteutettu kansainvälisestikin merkittävää FINGER-tutkimusta, jonka pohjalta on kehitetty FINGER-toimintamalli muisti- ja ajattelutoimintojen edistämiseksi. Malli sopii niin ikääntyville kuin kaiken ikäisillekin. Malli ohjeistaa arvioimaan muistisairauteen sairastumisriskiä ja antaa ohjeita tutkimuksessa vaikuttavaksi todetun elintapaohjelman toteuttamiseksi. Elintapamalliin kuuluvat pitkälti samat toimenpiteet kuin diabeteksen tai korkean verenpaineenkin hillitsemiseen.

Meistä jokaisen elämässä esiintyy ajoittain erilaisia aivoja rasittavia tekijöitä. Työn kuormittavuus, jatkuva kiire ja vähäinen uni, samoin kuin masentuneisuus, voivat pitkittyessään aiheuttaa myös unohtelua ja keskittymiskyvyn puutteita. Kuormituksesta aiheutuva rasitus ei ole sama asia kuin muistisairaus, mutta se vaikuttaa arjessa suoriutumiseen ja voi altistaa virheille ja onnettomuuksille. Olisiko tällöin aika alkaa vaalia omia aivoja paremmin ja pysähtyä kiireen keskellä?

Yhteistyössä kehittäen kohti toimivaa muistipalvelupolkua

Tällä hetkellä muistisairauteen ei ole parantavaa lääkitystä, joten on tärkeää mahdollistaa muistisairaalle henkilölle ja hänen läheisilleen hyvä elämä ja tarpeen mukaiset palvelut. THL on käynnistynyt Kansallisen muistipalvelupolku -hankkeen, jota sosiaali- ja terveysministeriön Kansallinen ikäohjelma rahoittaa. Hankkeen tarkoituksena on kehittää muistipalvelupolku ihmisten tarpeista lähteväksi kokonaisuudeksi. Kehittäminen painottuu muistisairauden varhaisen vaiheen tunnistamiseen ja riskiryhmien löytämiseen, oikea-aikaiseen polulle pääsemiseen, saumattoman hoito- ja palvelupolun rakentamiseen sekä seurantaan. Lisäksi vahvistetaan elintapaohjausta polun eri vaiheissa. Malli kohdistetaan erityisesti ikääntyville henkilöille ja heidän läheisilleen. Mallia luodaan laajan yhteistyöverkoston kanssa.

Lue lisää:

FINGER-toimintamalli, Tiedä&toimi, THL
FINGER-tutkimushanke, THL
Ilmoittaminen iäkkään henkilön palveluntarpeesta §25; Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012)
Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030: Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi
Kansallinen muistipalvelupolku -hanke, THL
Käypä hoito -suositukset
Muistiliitto
Sotkanet-tietkokanta, THL
Suomen muistiasiantuntijat
Terveyskylä
Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi §35; Sosiaalihuoltolaki (1301/2014)

1 kommentti

  1. Onko oikein puhua kevyesti sairaudesta. Vanhetessa kaikki toiminnat heikkenevät, erityisesti aivotoiminnat. Eikö se ole ikään liittyvää fysiologiaa? Emmehän me aina puhu liikuntasairaudesta tai jaksavuussairaudesta ikäihmisten kohdalla.

Vastaa käyttäjälle Vesa Uitto Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.