Suomessa on jäänyt vähälle huomiolle, että kansainvälisessä alkoholipolitiikassa on tapahtunut suunnanmuutos.

Maailman terveysjärjestön, WHO:n yleiskokous hyväksyi vuonna 2010 kaikkien aikojen ensimmäisen globaalin strategian alkoholihaittojen vähentämiseksi. Globaalia strategiaa tukemaan on sittemmin laadittu alueelliset ohjelma-asiakirjat. Euroopan toimintaohjelma hyväksyttiin vuonna 2011.

Poliittisesti ehkä vieläkin merkittävämpi on YK:n huippukokouksen vuonna 2011 antama julistus. Siinä valtionpäämiehet ja hallitusten edustajat sitoutuivat edistämään kustannustehokkaita tapoja vähentää sydänsairauksien, syöpien, kroonisten keuhkosairauksien ja diabeteksen kaltaisia kansantauteja.

Kansantautien ehkäisy on tehokkainta, kun toimenpiteet kohdistetaan niiden yhteisiin riskitekijöihin: tupakointiin, haitalliseen alkoholinkäyttöön, epäterveelliseen ravitsemukseen ja liikunnan puutteeseen.

YK:n huippukokous on ottanut tällä tavoin kantaa terveyteen vain kerran aiemmin; silloin kyseessä oli HIV/AIDS.

Kansantautien yhteisten riskitekijöiden poistamisella olisi onnistuessaan dramaattiset seuraukset: kolme neljästä sydänsairaudesta tai kakkostyypin diabeteksesta, ja kaksi viidestä syövästä kyettäisiin ehkäisemään.

Kannattaa siis yrittää. Kehittyvien sen paremmin kuin kehittyneidenkään maiden terveydenhuoltojärjestelmät eivät muuten selviä tautitaakasta.

Alkoholi lisää syöpäriskiä

Alkoholin osuus syöpäsairauksien riskitekijänä on tiedostettu heikosti. WHO:n alainen syöväntutkimuskeskus IARC luokitteli vuonna 2010 alkoholijuomat ja niiden sisältämän etanolin korkeimman riskin syöpävaarallisiksi aineiksi.

Alkoholi lisää pään ja kaulan alueen syöpiä, maksasyöpää, paksunsuolen syöpää ja rintasyöpää.

WHO:n tilannekatsaus viime toukokuulta kertoo, että Eurooppa johtaa edelleen maailman kulutus- ja haittatilastoja. Siitäkin huolimatta, että alkoholin käyttö on lisääntynyt etenkin Aasiassa ja Afrikassa. Maailman kaikista alkoholikuolemista runsas kolmannes sattuu Euroopassa: Länsi-Euroopassa kuoli vuonna 2012 lähes 292.000 ja Itä-Euroopassa yli 933.000 alkoholin takia.

Kymmenen prosentin vähennys haitalliseen alkoholinkäyttöön!

YK:n huippukokous antoi WHO:lle tehtäväksi seurata, kuinka kansantautien vähentäminen edistyy. Valtioiden suositellaan vähentävän kansantautien aiheuttamia kuolemia 25 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Haitallista alkoholinkäyttöä suositellaan vähennettävän vähintään 10 prosentilla.

Ainoa valtioita sitova terveysalan kansainvälinen sopimus (FCTC) koskee tupakkaa. Niinpä alkoholia koskevat tavoitteet ja toimet ovat ’vain’ suosituksia. Alkoholipolitiikan sovittaminen paikallisiin tarpeisiin on paikallaan – siksi suuria ovat erot kansallisissa kulttuureissa ja käytettävissä olevissa resursseissa.

Olennaista kuitenkin on, että maailman valtiot kehittyvät samaan suuntaan ja käyttävät toimiviksi todettuja keinoja.

Globaalissa alkoholistrategiassa on määritelty kymmenen toiminta-aluetta, alkaen poliittisen johdon sitoutumisesta ja päättyen alkoholiolojen säännölliseen seurantaan ja raportointiin.

Euroopan toimintaohjelmassa on tarkistuslista, joka auttaa tunnistamaan alkoholipolitiikan kehittämisalueet. Ohjelmassa on myös valikoima indikaattoreita, jotka on poimittu WHO:n GISAH-tietokannasta. Tietokantaa päivitetään neljän vuoden välein jäsenvaltioilta kerätyn tiedon pohjalta.

”Best buy” -toimenpiteet käyttöön myös Suomessa

WHO on laatinut yhdessä Maailman talousfoorumin kanssa suosituslistan kustannustehokkaista tavoista vähentää kansantautien riskitekijöitä. ”Best buy” -listalla ovat alkoholiveron nostaminen sekä alkoholin saatavuuden ja mainonnan rajoittaminen. Terveydenhuoltojärjestelmässä painopistettä tulisi siirtää terveysneuvontaan ja varhaiseen puuttumiseen.

Myös Suomessa olisi syytä arvioida uudelleen ”best buy” -toimien käyttöä. Kun ’mietojen’ alkoholijuomien mainonta sallittiin 1990-luvun puolivälissä, raja asetettiin 22 prosenttiin. Käytäntö on erikoinen, sillä EU:ssa ’väkevän’ alkoholijuoman alaraja on 15 prosenttia.

Vuonna 2004 alkoholijuomien hinnat romahtivat Suomessa massiivisen veronalennuksen takia. Vuodesta 2007 hintoja on hinattu ylöspäin pienten veronkorotusten avulla. Siitä huolimatta alkoholijuomat maksoivat vähittäismyynnissä viime vuonna lähes kahdeksan prosenttia vähemmän kuin ennen veronalennusta vuonna 2003.

Enintään 4,7-prosenttisten juomien saatavuus on lisääntynyt samalla kun kaupat ovat pidempään auki. Alkoholijuomia saa päivittäistavarakaupoista, kioskeista ja huoltoasemilta läpi viikon aamuyhdeksästä iltayhdeksään.

Ruotsissa ja Norjassa on korkeampi alkoholivero ja rajallisempi saatavuus kuin Suomessa. Norja ei salli alkoholimainontaa lainkaan ja Ruotsi vain printtimainonnan. Molemmissa maissa alkoholia kulutetaan vähemmän kuin Suomessa – arvatenkin myös haitoista aiheutuvat kustannukset ovat pienemmät.

Lue lisää globaalista alkoholipolitiikasta:

Global strategy to reduce the harmful use of alcohol. WHO 2010.

European action plan to reduce the harmful use of alcohol 2012–2020. WHO 2012.

Global status report on alcohol and health 2014. WHO 2014.

Political Declaration of the High-level Meeting of the General Assembly on the Prevention and Control of Non-communicable Diseases. A/66/L.1 UN 2011.

Alcohol consumption and ethyl carbamate. IARC Monographs Vol. 96 IARC 2010.

From burden to “best buys”. WHO & World Economic Forum 2011.

Lue lisää alkoholista Suomessa:

Alkoholijuomien hintakehitys 2013. THL 2014

Karlsson T. ym. (toim). Alkoholi Suomessa: kulutus, haitat ja politiikkatoimet. THL Raportti 13/2013.

Warpenius K. ym. (toim). Alkoholi- ja päihdehaitat läheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnalle. THL 2013.

Mäkelä P. ym. (toim). Suomi juo. THL2010.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *