Alkoholi voi aiheuttaa sikiövaurioita raskauden kaikissa vaiheissa.
Vaarallisinta on humalahakuinen juominen, jossa sikiö altistuu isoille alkoholimäärille. Suuri osa raskaudenaikaisen alkoholinkäytön aiheuttamista sikiövaurioista (fetal alcohol spectrum disorders, FASD) jää edelleen havaitsematta tai ne havaitaan vasta myöhään.
Varhaisella ja oikeanlaisella avulla ja tuella voidaan vähentää sikiövaurioiden riskiä sekä vaikuttaa äidin ja lapsen terveydentilaan sekä myöhempiin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin.
Tällä hetkellä vanhemmat arvioivat neuvolassa alkoholinkäyttönsä itse – todellinen kulutus saattaa olla suurempaa
Äitiysneuvolat ovat keskeisessä asemassa raskaudenaikaisen alkoholinkäytön havaitsemisessa. Välineitä alkoholin suurkulutuksen havaitsemiseen on, mutta ne ovat nykyisellään riittämättömiä.
Jokaista neuvolan asiakasta ja hänen kumppaniaan pyydetään täyttämään alkoholin käytön riskejä mittaava AUDIT-testi. AUDIT-testi perustuu asiakkaan itse ilmoittamaan alkoholinkäyttöön, jolloin todellinen kulutus voi olla ilmoitettua suurempaa.
HAL-poliklinikoiden (Huumeet Alkoholi Lääkkeet) seurannassa olevien lasta odottavien naisten ensisijainen ongelmapäihde on useimmiten huumausaine. Tämä viittaa siihen, että raskaudenaikainen huumeiden käyttö havaitaan useammin kuin alkoholin käyttö tai ainakin se toimii useammin lähetekriteerinä.
Kuitenkin tiedämme, että huumeiden käyttöön liittyy usein sekakäyttöä, jossa huumeiden rinnalla käytetään myös alkoholia. Lisäksi on tiedossa että Suomessa alkoholi on käytetyin päihde.
Huumeiden käytön osalta raskaus katsotaan aina riskiraskaudeksi, jota seurataan erikoissairaanhoidossa. Alkoholin osalta tilanne on vaihtelevampi. Ongelmakäyttö perustuu pääosin asiakkaan itse ilmoittamaan tietoon ja neuvolan henkilökunnan tekemään arvioon, ellei alkoholiongelma ole ilmeisen näkyvä.
Erikoissairaanhoidon lähetekriteereissä on eroja. Osa neuvoloista voi lähettää naisen HAL-poliklinikan seurantaan matalilla AUDIT-pisteillä, osa korkeammilla. Vaihtelevat käytännöt asettavat naiset ja viimekädessä sikiöt eriarvoiseen asemaan.
Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön tunnistamista on mahdollista tehostaa
Raskaudenaikaisen alkoholin suurkulutuksen nykyistä systemaattisempi ja luotettavampi havaitseminen laboratoriomenetelmin on mahdollista.
Tehokkaampaa tunnistamista voitaisiin edistää ottamalla äitiysneuvoloissa käyttöön alkoholin käyttöä mittaava verikoe (B-PEth) osana neuvolan seulontatutkimuksia.
B-PEth on veren fosfatidyylietanolin määritys ja sillä voidaan todeta runsas alkoholin käyttö sekä ns. alkoholin sosiaalinen kohtuukäyttö. Satunnainen alkoholin käyttö ei testissä näy. Tutkimuksen tarkkuus on erittäin hyvä (lähes 100 %) ja herkkyys hyvä (94–100 %). B-PEth verikoe on käytössä muun muassa Naistenklinikan HAL-poliklinikalla Helsingissä.
Äitiysneuvolalla on pitkät perinteet eri raskausajan seulontatutkimuksista. Neuvola ohjaa kaikki lasta odottavat alkuraskauden aikana verinäytteeseen kupan, hepatiitti B:n ja HIV:n seulomiseksi.
Alkoholin suurkulutuksen seulonnassa laboratoriomenetelmin olisi kiistattomia etuja. Seulonta olisi kaikille raskaana oleville naisille sama ja se ei leimaisi ketään. Näin myös ajankohtaisen käytön toteaminen olisi varmaa.
Verikokeen avulla alkoholinkäyttö tulisi ilmi varhain ja tutkimuksen voisi tehdä osana neuvolan nykyisiä seulontatutkimuksia. Tämänhetkinen hinta tutkimukselle on hieman yli 40 euroa. Hinta todennäköisesti alenisi, jos tutkimusten määrä lisääntyisi. Haittojen ennaltaehkäisy on aina inhimillisesti ja taloudellisesti järkevämpää kuin haittojen korjaaminen.
Mitä tämä käytännössä tarkoittaisi äitiysneuvoloiden osalta?
Lähetekriteerit erikoissairaanhoitoon selkiytyisivät ja yhdenmukaistuisivat. Asiakkaan itse ilmoitettuun alkoholin käyttöön ja neuvolan tulkintaan perustuva epävarmuus poistuisi. Todennäköisesti yhä useampi raskaana oleva nainen pääsisi erikoistuneen hoidon ja seurannan piiriin.
Näin taattaisiin mahdollisimman turvallinen raskausaika sekä tulevalle äidille että vauvalle. Varhaisessa vaiheessa aloitettu tuki on paras mahdollinen sijoitus sekä tulevien vanhempien että ennen kaikkea syntymättömän vauvan terveyden ja hyvinvoinnin edellytysten turvaamiseksi.