Yksi hyvä periaate kannustinloukkujen purkamisessa voisi olla, että vanhoja loukkuja purettaessa ei luoda samalla uusia loukkuja. Tästä näkökulmasta on yllättävää, että yritettäessä lieventää asumistukeen liittyviä kannustinloukkuja välineenä on uuden kannustinloukun luominen.

Juha Sipilän hallitus on hallitusohjelmassaan linjannut, että se pureutuu asumistuen kannustinloukkuongelmaan ohjaamalla vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvia tuensaajia valtion tukemiin ARA-vuokra-asuntoihin. Vuokralaisia kannustetaan siirtymään ARA-vuokra-asuntoon alentamalla asumistuen määrää vastaamaan paikkakunnalla vapaana olevan ARA-asunnon vuokraa.

Asumistuen saajien siirtyessä ARA-asuntoihin laskee vuokrien ja asumistuen oletetun laskun myötä myös se palkkataso, jolla työttömien on laskennallisesti kannattavaa ottaa työtä vastaan. Tämän toivotaan lieventävän asumistukeen liittyviä kannustinloukkuja.

Nykyinen kannustinloukku voi vaihtua uuteen

Yksityisistä vuokra-asunnoista ARA-vuokra-asuntoihin siirtyville aiotaan tehdä tilaa ottamalla käyttöön määräaikaiset tulotarkastukset ARA-asunnoissa. Liian suurituloiset ARA-vuokralaiset ohjataan muualle asumaan.

Ensimmäinen askel tähän suuntaan on jo otettu, kun myös ARA-vuokra-asunnon vaihtajille on asetettu valtioneuvoston asetuksella tulorajat pääkaupunkiseudulla ensi vuoden 2017 alusta alkaen. Myös määräaikaiset tulotarkastukset koskisivat ilmeisesti pääkaupunkiseutua.

Maallikko voisi ajatella, että uhka menettää nykyinen asunto tulojen noustessa on kannustinloukku. Jos tulosi nousevat tietyn rajan yli, menetät kotisi.

Ilmeisesti uuden loukun on katsottu olevan asumistuen kannustinongelmaa vähäisempi ongelma. Johtuuko tämä mahdollisesti siitä, että asunnon – tai varsinkaan kodin – menettämisen merkitystä on vaikea laskea euroissa?

Mikä on kodin menettämisen hinta?

Kannustinloukkuja on tapana arvioida nimenomaan europerusteisesti laskemalla kotitalouksien erilaisten tilanteiden taloudellisia seurauksia. Tyypillisesti kannustimia mitataan laskemalla niin sanottu efektiivinen marginaaliveroaste eli tukien tai verotuksen muutosten myötä saamatta jäävä osuus bruttopalkan lisäyksestä. Toinen tapa on laskea työllistymisveroaste eli saamatta jäävä osuus tulojen lisäyksestä työllistyttäessä.

Tämä on kätevää niin kauan kuin kannustimet liittyvät vain rahaan. Mutta mikä on kodin tai sen menetyksen rahallinen arvo? Tämän laskeminen saattaa olla mahdotonta, tai ainakaan se ei ole yhtä suoraviivaista kuin rahallisia etuuksia koskevat laskelmat.

Yksinkertaisimmillaan voitaisiin laskea esimerkiksi, kuinka suuri asumismenojen nousu on odotettavissa siirryttäessä vastaavanlaiseen vapaarahoitteiseen asuntoon. Mutta kuinka montaa euroa vastaa esimerkiksi se, jos perheen lapset joutuvat muuton myötä siirtymään toiseen kouluun? Tai minkä arvon perhe asettaa sille, että se saa asua vakaasti turvallisen vuokranantajan asunnossa ilman pakkomuuttoja?

Mitä pitäisi ainakin ottaa huomioon

Tällaisen uuden kannustinloukun luomista olisi syytä vielä pohtia vakavasti, varsinkin kun sen seurauksena on odotettavissa myös voimakkaampaa alueellista eriytymistä. Vähintäänkin tulisi yrittää laskea edes joitain määräaikaisten tulotarkastusten kannustinvaikutuksia. Todennäköisesti tällaiset laskelmat jäävät kuitenkin vaillinaisiksi, koska kaikkia kodin menettämisen seurauksia ei voi muuttaa euroiksi.

Mikäli uudistus kuitenkin toteutetaan, tulisi eräitä yksityiskohtia ottaa huomioon. Ensinnäkin, tulorajoja ei tulisi asettaa liian alhaisiksi, jotta kannustinloukku ei rajoittaisi liian monen työttömän työllistymistä. Sallitaanko esimerkiksi sairaanhoitajaksi työllistyminen, vai riittääkö asuntojen tarjonta lähi- ja perushoitajille?

Toiseksi, tulot tulisi ottaa huomioon usean vuoden ajalta, jotta hetkellisesti parantuneet tulot eivät johtaisi asunnon menettämiseen. ARA-vuokralaisten tulojen määräaikaistarkastukset on suunniteltu aloitettavaksi sen jälkeen, kun kansallinen sähköinen tulorekisteri on saatu käyttöön. Toivottavasti tämä ei tarkoita, että tarkasteltaisiin vain asukkaiden viimeisimpiä tulotietoja.

Kannustinongelmista keskustellaan Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana -hankkeen (TITA) seminaarissa 1.11. THL:ssä Helsingissä. Mistä kannustinongelmat johtuvat ja miten vähentää niitä?

Lue lisää:

Timo Kauppinen ym., Pienituloisten asuinolot. THL, Työpaperi 22, 2015.

Heikki Viitamäki, Työnteon kannustimet – mitä jää käteen? VATT Muistiot 50, 2015. Pdf

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *