Suuret kansainväliset tapahtumat, kuten olympialaiset kääntävät maailman katseet hetkeksi isäntämaahan. Niinpä olemme saaneet kuulla Rio de Janeiron meriveden likaisuudesta, korruptiosta niin politiikassa kuin rakentamisessa, slummien rauhoittamisesta poliisivoimin tai väestön siirtämisestä pois kisojen alta kaukaisiin kaupunginosiin sekä Minas Geraisin osavaltion kaivosonnettomuudesta ja ympäristökatastrofista.
Euroopan unionia suuremmassa Brasiliassa ei ole kuitenkaan pelkästään ongelmia. Maassa tartutaan sosiaalisiin ja kestävän kehityksen ongelmiin monin eri tavoin eri kaupungeissa ja osavaltioissa.
Brasilialla on monia haasteita, eikä vähiten väestön terveydessä ja hyvinvoinnissa. Vahva kaupungistuminen on kärjistänyt ihmisten, ympäristön ja luonnon väliset suhteet paikoin äärimmilleen.
Hyvinvoinnin peruskysymykset elinoloista ja elintavoista, tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta ja laajan köyhän väestönosan selviytymisestä, näkyvät jo katukuvassa. Maassa on hyvin suuret sosiaaliset ja taloudelliset erot asuinalueiden välillä, kärkevimpänä esimerkkinä slummit eli favelat.
Ilmastonmuutos kaikkialla
Miljoonakaupunki Curitiba on yksi ongelmia ratkovia edelläkävijöitä. Kaupungissa on toteutettu rationaalista kaupunkisuunnittelua jo vuosikymmeniä, on korostettu ekologista elämäntapaa, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja parannettu väestöryhmien välisiä sosiaalisia suhteita.
Kestävä kehitys palautuu kysymykseen, miten löytää tasapaino luonnon ja ihmisen välille. Curitibassa on ymmärretty, että luonto on merkittävä osa hyvinvointia sosiaalisen toimeliaisuuden ja rakennetun ympäristön lisäksi.
Tulva-alueet on muutettu puistoksi
Vaikka tutkimusten mukaan ilmastonmuutoksen seuraukset tuntuvat kaikkialla Brasiliassa, eniten se vaikuttaa köyhimpien elämään. Samalla ne, jotka ovat alttiimpia ilmastonmuutoksen seurauksille, ovat myös usein niitä, jotka saastuttavat vähiten.
Curitibassa tulva-alueet on muutettu puistoksi, joissa on järviä ja veden nopeaa imeytymistä tukeva kasvillisuus. Näin faveloiden rakentaminen ’jättömaille’ on vaikeutunut, mutta on luotu kaikille mahdollisuus kokea vehreä elinympäristö.
Liikenne ja asuminen kuntoon
Curitiban autoistumisen ja kaupungistumisen haasteet julkiselle liikenteelle ratkottiin nopeasti. Rakennettiin pääväylät busseille, tilattiin kolmiosaisia haitaribusseja, maalattiin pikalinjat, yhdysbussit, lähiöbussit eri värein. Ja nopeutettiin bussien liikennöintiä ’tuubilaiturein’, estações tubo.
Asuntojen rakentaminen, erityisesti korkeiden rakennusten rakentaminen sallittiin vain pääväylien läheisyydessä.
Sosiaaliseen asuntotuotantoon Curitibassa on luotu erityisen ohjelma: yhdessä matalakorkoisten asuntolainojen kanssa tarjotaan tontti- ja rakennussuunnittelun apua. Tulevat asukkaat koulutetaan talon rakentamiseen, josta he voivat saada uuden ammatin.
Kaupunkirakenteen suunnittelun periaatteena on ollut parantaa ihmisten elämänlaatua: järjestää asuntoihin sähköt sekä vesi-, viemäri- ja jätehuolto.
Jätehuollossa on sovellettu jo 1980-luvulta lähtien yhteisvastuullisuutta ja ympäristönäkökulmaa: faveloissa asukkaat keräävät ja osin lajittelivat jätteet kujilta keräyspisteisiin. Vastineeksi asukkaat saavat jätteiden painon verran hedelmiä ja vihanneksia.
Lisäksi vähätuloisille perheille on kauppoja (vrt. ruokapankit Suomessa), joissa elintarvikkeet ja muut kodintarvikkeet ovat kolmanneksen edullisempia kuin muissa kaupoissa. Kaupunkiin on perustettu myös yhteisöpuutarhoja ja -viljelmiä edistämään toimeentuloa ja yhteisöllisyyttä.
Turvallista, terveellistä ruokaa lähelle ihmisiä
Palveluja ja turvallista, terveellistä ruokaa on tuotu lähelle ihmisiä. Pienviljelijöiden suoratuottajatorit on suosittuja, sillä ne ovat laskeneet vihannesten ja hedelmien hintoja, erityisesti vähävaraisten parhaaksi. Liikkuvia terveys- ja sosiaalipalveluja ovat muun muassa naisten väkivallan ehkäisemisen ja asunnottomien monet palvelut.
Kaupunkisuunnittelu osallistaa
Kokonaisvaltainen kaupunkisuunnittelun näkökulma on tuonut esiin asukkaan elinympäristön ja hyvinvoinnin väliset suhteet ja siihen liittyvät ongelmat, resurssit sekä järjestelmän väliset monimutkaisuudet.
Paikallisella tasolla on siten pyritty reagoimaan ihmisen ja ympäristön välisiin ristiriitoihin, kuten asuntojen puutteeseen tai julkisen liikenteen toimimattomuuteen ja tavoiteltu tasapainoa ympäristön, sosiaalisen hyvinvoinnin ja kaupunkisuunnittelun välillä.
Näin ihmisiä ja kaupungin asukkaita on sopeutettu kaupungistumiseen, sosiaaliseen ympäristöön ja sen muutoksiin. Samalla yhteistyö on toiminut voimaannuttajana ja valtaistajana sekä toimeentulon ja työllisyyden parantajana.
Lue lisää:
22nd World Conference on Health Promotion, May 2016, Curitiba-Brazil