Hyvinvointialueiden synty toi paljon muutoksia toimintaympäristöön. Kuntien ja hyvinvointialueiden väliset tehtävä- ja vastuunjaot muuttuivat kotoutumisen kentällä ja kolmannelle sektorille ei ollut aluksi selvää, millä tavoin kotoutumista tukevat sosiaalipalvelut osallistuvat poikkisektoriseen yhteistyöhön.
Suomessa Kotoutumisen edistämisestä annetun lain (681/2023) mukaisesti päävastuu maahanmuuttaneiden kotoutumisesta on kunnilla. Hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa monet niistä perustivat kotoutumista tukevia sosiaalipalveluja tai vastaavia rakenteita. Kuntien ja hyvinvointialueiden välinen tehtävä- ja vastuunjako on sen jälkeen selkiytynyt, mutta käytännöt vaihtelevat eri puolilla maata.
Sosiaalipalvelujen työntekijöiden sopeutuessa uuteen toimintaympäristöön yhteistyö kolmannen sektorin kanssa tuntui jäävän muiden muutosten alle. Järjestötoimijat halusivat olla heti mukana muutoksessa ja ymmärtää, miten uusi rakenne tukee maahanmuuttaneita, ja miten tiiviimpää yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa voitaisiin edistää.
Moniheli ry oli yksi järjestö, joka reagoi tähän tarpeeseen. THL:n koordinoimassa Aktiivinen toimijuus – yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja osallisuutta edistävät palvelut -hankkeessa Monihelin tehtävänä oli kehittää yhteistyömalli järjestöjen ja kotoutumista tukevien sosiaalipalvelujen välille.
Yhteistyö hyödyttää asiakkaita ja ammattilaisia
Useat tutkimustulokset ovat osoittaneet, että parhaat mallit maahanmuuttaneiden tukemiseksi eri maissa perustuvat julkisten sidosryhmien ja kansalaisjärjestöjen yhteistyöhön. Co-Act-malli vastaa tähän tarpeeseen käytännönläheisellä ja jäsennellyllä tavalla.
Poikkisektorisen yhteistyön ensisijaisia hyödynsaajia ovat maahanmuuttaneet. Kunnat, hyvinvointialueet ja järjestöt tuovat asiakastyöhön omat vahvuutensa ja erityisosaamisensa. Yhteistyössä eri tahot tukevat kotoutumisen haasteita eri näkökulmista ja erilaisin osaamiskokonaisuuksin ja näin vahvistavat ja nopeuttavat asiakkaiden kotoutumista.
Yhteistyö hyödyttää myös ammattilaisia. Kun asiakkaiden tarpeet tunnistetaan kokonaisvaltaisesti jo varhaisessa vaiheessa, asiakastyöhön kuluva aika lyhenee ja asiakkaat saavat apua nopeammin. Tämä säästää lopulta myös henkilöstö- ja taloudellisia resursseja.
Co-Act-mallissa kootaan yhteen erilaiset äänet
Co-Act-malli luotiin sosiaalipalvelujen ammattilaisilta, järjestöjen edustajilta, kuntien työntekijöiltä sekä maahanmuuttaneilta asiakkailta kerätyn tiedon pohjalta. Saimme mukaan malliin kehittämiseen vastaavissa rooleissa olevia sosiaalipalveluiden työntekijöitä, ja mallin kehittämiseen liittyvät kokemukset olivat pääosin myönteisiä.
Kehittämistyötä ja yhdessä tekemistä haastavat kuitenkin hyvinvointialueiden asiantuntijoiden kiireet ja resurssien vähyys. Kertaluonteinen yhteistyö toimii yleensä varsin hyvin, kuten tässäkin, mutta pidempiaikainen sitoutuminen ilman lisäresursseja on ongelmallista, mikä on toki myös ymmärrettävää. Tavoitteena on pilotoida mallia vielä hankkeen aikana.
Hyvinvointialueiden olisi tärkeä ottaa vastuuta yhteistyöstä kansalaisjärjestösektorin kanssa, koska heillä on enemmän institutionaalista valtaa, resursseja ja legitimiteettiä kuin kolmannen sektorin toimijoilla.
Kotoutumista tukevaa järjestötyötä hyvinvointialueilla voi edistää Co-Act-mallin avulla
Kuva 1: Co-Act-mallin polku
Co-Act-malli jäsentää kotoutumista tukevaa järjestöyhteistyötä hyvinvointialueilla. Malli koostuu kymmenestä vaiheesta, perusvaiheista edistyneempiin, ja ne voidaan toteuttaa missä tahansa järjestyksessä. Tärkein askel on olla tietoinen alueellasi toimivista kansalaisjärjestöistä tai kotoutumista tukevista hankkeista. Listan laatiminen ja kansalaisjärjestösektorin toiminnan seuraaminen on siksi välttämätöntä.
Toiseksi tärkeintä on esitellä kansalaisjärjestöille aktiviteetteja, jotka madaltaisivat kynnystä tulevalle yhteistyölle. Tämä voi olla esimerkiksi vierailuja heidän tiloissaan ja tapaamisten järjestämistä.
Koska monilla asiakkailla voi olla vaikeuksia suunnistaa uudessa kaupungissa tai heillä voi jopa olla puutteellinen lukutaito, on tärkeää näyttää heille kädestä pitäen, miten löytää kansalaisjärjestöjen palveluihin. Myös selkeät tavoitteet monialaiselle yhteistyölle auttavat ylläpitämään odotuksia.
Toivomme, että mallin avulla sosiaalipalvelut ja kansalaisjärjestösektori kehittävät yhteistyötään entistä rakenteellisemmaksi. Tämä ei hyödytä ainoastaan asiakkaita, vaan auttaa myös rakentamaan luottamusta eri toimijoiden välille.
Co-Act Model: kotoutumista tukeva järjestöyhteistyö hyvinvointialueella -malli on saatavilla Monihelin verkkosivuilta ja se löytyy myös Innokylästä.
Co-Act-malli on tuotettu Aktiivinen toimijuus – yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja osallisuutta edistävät palvelut -hankkeessa. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Lisätietoa: www.thl.fi/aktiivinentoimijuus