Teknologian kehitys tarjoaa ihmisille lähes rajattoman määrän mahdollisuuksia kuluttaa aikaa eri laitteiden ja sovellusten parissa. Aamun uutiset selataan älypuhelimesta, sykekellon tiedot siirtyvät terveyttä seuraavaan sovellukseen, ja sosiaalisen median alustoilla käydään keskustelua päivänpolttavista aiheista.
Digilaitteita voidaan käyttää niin hyödylliseen, kehitystä ja oppimista tukevaan toimintaan kuin lapsen kehityksen kannalta haitallisiin ajanvietteisiinkin. Vanhemmat joutuvat punnitsemaan tarkkaan, mitä tarkoittaa lapsen kasvua, terveyttä ja hyvinvointia tukeva digilaitteiden käyttö ja miten asettaa lapselle sopivassa suhteessa vapauksia ja rajoituksia.
Loputtomien vaihtoehtojen maailmassa meidän kaikkien on tärkeää löytää tasapaino digilaitteiden käyttöön kulutetun ajan ja muun elämän välillä.
Myös kouluissa pähkäillään, miten voidaan omaksua oppimista tukeva digilaitteiden käyttö ja taata samalla lapsille ja nuorille turvallinen digitaalinen oppimisympäristö.
Keskustelua laitteiden käytöstä on hallinnut kysymys, pitäisikö laitteet kieltää kouluissa kokonaan vai ei.
Kyse on lasten tasa-arvosta. Digitaalisten välineiden tarkoituksenmukainen käyttö ja sosiaalisen median taidot ovat nykyisin välttämättömiä kansalaistaitoja, joita jokainen lapsi tarvitsee. Jos digilaitteiden ja sosiaalisen median käytön opetus rajataan opetuksen ulkopuolelle, maailmassa toimimisen valmiudet ovat riippuvaisia kotitaustasta.
Koulussa on paikalla oppimisen asiantuntija – opettaja –, joka ohjaa laitteiden tarkoituksenmukaisessa käytössä. Koulu voi opettaa koko ikäluokalle hyvinvointia tukevaa, turvallista, vastuullista ja ergonomista digilaitteiden käyttöä.
Elämän digitalisoituminen haastaa lasten kasvua ja kehitystä. Ihmisen kehityksen reunaehdot ovat rakentuneet evoluutiossa vuosimiljoonien kuluessa eivätkä muutu samaan tahtiin teknologisten harppausten kanssa.
Muutoksen keskellä on huolehdittava lapsen perustarpeista: riittävästä ja laadukkaasta ravitsemuksesta, liikunnasta ja unesta sekä turvallisesta kasvuympäristöstä.
Sosiaalisia ja tunne-elämän taitoja puolestaan opitaan vuorovaikutuksessa aikuisten ja muiden lasten kanssa.
Kasvotusten tapahtuvaa vuorovaikutusta täydentäen sosiaalinen media voi toimia lasten sosiaalisen kasvun foorumina. Liian suurina annoksina sosiaalinen media voi kuitenkin syrjäyttää aikaa muilta elämän osa-alueilta.
Nyt tarvitaan entistä enemmän vuoropuhelua viranomaisten, lasten kehityksen ja oppimisen asiantuntijoiden, vanhempien sekä lasten ja nuorten välillä. Yhteistä ymmärrystä tulee hakea lasten ja nuorten kohtuullisesta ruutuajasta sekä hyvinvointia tukevan, internetin turvallisen käytön periaatteista.
Mitä keinoja yhteiskunnalla, vanhemmilla ja koululla on käytettävissään? Lainsäädännöllä, kansallisilla suosituksilla ja koulutuksella on kokonaisuudessa oma roolinsa. Erityisen tärkeää on tarjota vanhemmille ja oppimisen asiantuntijoille mahdollisuuksia saada lisää tietoa siitä, miten digilaitteiden avulla voidaan tukea lasten ja nuorten hyvinvointia ja oppimista.
Tekoälyn hyödyntäminen ja vuoropuhelu yritysten kanssa tarjoaa yhden keinon lisätä lasten hyvinvointia ja turvallisuutta digitaalisessa maailmassa. Viranomaisten ja yritysten välinen yhteistyö voi olla paljon vaikuttavampaa kuin perinteinen säädöspohjainen lähestyminen.
Markkinoilla on jo sovelluksia, joilla kohtuullista ruutuajan käyttöä ja turvallista nettikäyttäytymistä voidaan edistää. Näillä ja laitteen asetuksilla voidaan esimerkiksi rajata ruutuaikaa, vaihtaa perheen välisiä sijaintitietoja tai määrittää, mitä palveluita ja sisältöjä lapsi saa laitteella käyttää. Lisäksi on olemassa sovelluksia, jotka voivat tukea lasten oppimista, lukemista, liikkumista ja kulttuuripalveluihin osallistumista.
Digitaalisuus itsessään ei ole hyvä tai paha asia: ruutuajan määrässä tulee löytää kohtuus. Keskustelussa voidaan päästä eteenpäin vain, jos olemme viimein valmiita päästämään irti hyvä–paha-vastakkainasettelusta.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 9.10.2019.
Lue lisää:
Pienet lapset ja ruutuaika (Tiedä ja toimi -kortti, THL, 2019)