Aamulehdessä lokakuun alussa ollut kirjoitus digitaalisista neuvolapalveluista herätti sosiaalisessa mediassa vilkkaan keskustelun. Lehtikirjoituksen mukaan Tampereen tavoitteena on tuottaa 75 prosenttia neuvolapalveluista digitaalisina vuoteen 2025 mennessä. Terveysasemalla jonottamisen sijaan terveydenhoitajalta voisi kysyä neuvoa chat-palvelun avulla ja käydä lääkärin etävastaanotolla videoyhteydellä. Digitaalisia palveluja ovat sähköisen asioinnin lisäksi myös omahoitoa tukeva terveyden ja hyvinvoinnin mobiilitekniikka.
On selvää, että kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluja ja toimintakäytäntöjä tullaan uudistamaan ja digipalveluiden osuus tulee lisääntymään myös neuvoloiden työssä. Palveluiden ´digitalisaatio’ antaa monenlaisia mahdollisuuksia neuvolatyön kehittämiseen. Luotettavan ja ajantasaisen terveystiedon välittäminen esimerkiksi terveellisestä ravitsemuksesta sekä omien ravitsemustottumusten arviointi voidaan tehdä digitaalisesti.
On kuitenkin tarkkaan harkittava, mitä neuvolapalveluja on mahdollista ja tarkoituksenmukaista korvata digipalveluilla. Lisäksi neuvolapalvelujen kehittämisessä on kuunneltava vanhempia.
Ei pelkkä keino säästää
Digitaaliset palvelut eivät voi korvata huolellisesti toteutettuja määräaikaisia terveystarkastuksia, joissa terveyttä ja hyvinvointia seurataan ja tuetaan suorassa kontaktissa asiakasperheeseen. Neuvolatyöhön sisältyy runsaasti tehtäviä ja velvoitteita, jotka edellyttävät lapsen ja hänen perheensä kohtaamista kasvokkain. Sikiön voinnin seurantaa, lapsen kasvun ja kehityksen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja neurologista arviointia tai rokotuksia ei voida digitalisoida.
Yksin rokotusohjelmaan kuuluvien rokotusten antaminen edellyttää kouluikään mennessä influenssarokotukset huomioiden noin kymmentä neuvolakäyntiä.
Äitiys- ja lastenneuvolan palvelut ovat universaaleja eli koko ikäryhmälle tarkoitettuja. Etukäteen on mahdotonta tietää, kuka tarvitsee erityistä tukea. Neuvolakäynti ei ole turha, vaikka terveystarkastuksessa ei löydy normaalista poikkeavaa. Neuvolassa ei keskitytä vain ongelmiin, siellä myös vahvistetaan raskaana olevan tai alle kouluikäisen lapsen sekä perheen terveyttä ja hyvinvointia suojaavia tekijöitä.
Terveystarkastusta ei voi digitalisoida
Neuvolan terveystarkastuksissa voidaan tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa raskaana olevan naisen ja lapsen kehityksen, terveyden ja hyvinvoinnin ongelmia tai riskitekijöitä sekä neuvonnan, ohjauksen ja tuen tarpeita ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Riskitekijöitä voivat olla muun muassa raskaana olevan perussairaudet, raskauden kulun ongelmat sekä elintapoihin ja perhetilanteen liittyvät huolenaiheet, kuten alkoholinkäyttö, parisuhteen pulmat sekä taloudellinen tilanne.
Lastenneuvolassa huolenaiheet saattavat liittyä esimerkiksi lapsen fyysiseen terveyteen, psykososiaaliseen kehitykseen, elintapoihin tai lapsen kasvu- ja kehitysympäristöihin. Tällaisia ovat muun muassa vanhempien jaksaminen, vanhempien väliset vuorovaikutusongelmat, päihteiden riskikäyttö ja perheväkivalta.
Lapselle ja hänen perheelleen on järjestettävä apua ja tukea viiveettä. Neuvola voi tarjota terveystarkastuksessa välittömästi tukea tai ohjausta, auttaa sopimaan tilanteen selvittämisestä ja tukitoimenpiteiden suunnittelusta sekä ohjata jatkotutkimuksiin tai hoitoon. Jos ongelmat ovat monisyisiä, tarvitaan muiden ammattiryhmien apua ja usein monialaista yhteistyötä.
Terveystarkastuksissa annettavassa terveysneuvonnassa on toki mahdollista hyödyntää digitaalisia palveluja.
Terveystarkastusten tarkoituksena on tunnistaa mahdollisimman varhain eniten apua ja tukea tarvitsevat, sillä he eivät useinkaan oma-aloitteisesti jaksa hakea itselleen apua tai hakevat apua viiveellä. Digipalveluilla voidaan vapauttaa aikaa kasvokkain tapahtuvaan työhön neuvolassa ja kohdentaa tukea sitä enemmän tarvitseville.
Mutta miten erityisen tuen tarpeessa olevat löydetään ja saadaan palveluiden piiriin, jos palvelut ovat pääosin digipalveluita? Syrjäytymisen ehkäisy ja terveyserojen kaventaminen ovat hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita, joihin tulee kiinnittää huomiota.
Tuttuus ja avoin, luottamuksellinen keskustelu auttavat tunnistamaan tuen tarpeen, mikä ei digitaalisissa palveluissa ole samalla tavoin mahdollista. Asioidessaan äitiys- ja lastenneuvolassa perheet hyötyvät pitkäaikaisesta asiakassuhteesta saman terveydenhoitajan kanssa. Digitaaliset palvelut saattavat lisätä syrjäytymistä ja epätasa-arvoa palvelujen saannissa, sillä ne perustuvat asiakasperheen aktiivisuuteen ja voimavaroihin.
Ensimmäistä lastaan odottavat ja tuoreet vanhemmat eivät välttämättä osaa hakeutua palvelujen piiriin, kun ammattilainen jo näkisi selvästi perheen hyvinvointia uhkaavat riskitekijät.
Digipalvelut täydentävät perinteisiä neuvolapalveluja
Digipalveluita kehitetään ja otetaan käyttöön koko ajan, mutta neuvolapalveluja täydentävinä palveluina. Tästä esimerkkinä Helsinki, joka avasi vastikään ensimmäisenä kuntana Suomessa chat-palvelun tukemaan perinteisiä neuvolapalveluja. Odotamme mielenkiinnolla asiakkaiden ja terveydenhoitajien kokemuksia.
Lähes kaikki perheet käyttävät äitiys- ja lastenneuvolapalveluja. Digitaaliset palvelut ovat hyvä renki, mutta isännäksi niistä ei ole.