Kongon demokraattisen tasavallan terveysministeriö ilmoitti toukokuussa uudesta ebolaepidemiasta, maan historian yhdeksännestä. Epidemian keskus sijaitsi syrjäisellä alueella, mutta tapauksia todettiin myös läheisessä isossa kaupungissa. Tämä lisäsi maailmanlaajuista pelkoa siitä, että edessä olisi vastaava katastrofi kuin vuonna 2014 Länsi-Afrikassa.

Nyt heinäkuussa Kongon epidemia on käytännössä ohi, sillä viimeisestä tapauksesta on kulunut jo yli kuukausi. Oliko epidemian pysähtyminen onnellinen sattuma, vai onko kansainvälinen yhteisö oppinut torjumaan epidemioita aiempaa tehokkaammin?

Tautitapausten jäljittäminen, turvalliset hautajaiset ja kokeellinen rokote

Kongossa onnistuttiin epidemian hallinnan perusteissa: tautitapaukset tunnistettiin ja eristettiin nopeasti, tartuntateitä jäljitettiin ja katkaistiin.

Olennaista olivat myös antropologian keinot, joilla tieto meneillään olevasta epidemiasta ja sen torjuntatoimista, kuten turvallisista hautajaisista, saatiin yhteisön käyttöön. Tässäkin Kongon epidemiassa suurin osa sairastuneista sai tartunnan perinteisissä hautajaismenoissa, joissa vainajaa kosketellaan.

Monia muitakin asioita tehtiin nyt oikein. Toisin kuin Länsi-Afrikassa, Kongon viranomaisilla oli aiempaa kokemusta ebolaepidemian hallinnasta ja prosesseja oli harjoiteltu. Myös maailman terveysjärjestö WHO riensi nopeasti tukemaan paikallisia viranomaisia mobilisoiden kansainvälisiä asiantuntijoita kentälle jo ensimmäisten päivien kuluessa.

Sen sijaan epidemia-alueen syrjäisellä sijainnilla oli vaikutusta molempiin suuntiin. Sairastuneiden tavoittamiseen tarvittiin helikopteri tai useiden päivien matkustaminen maaseudulla. Toisaalta syrjäinen sijainti hidasti epidemian leviämistä ja torjuntatoimet saatiin käyntiin ennen kuin epidemia levisi laajemmin.

Perinteisten torjuntakeinojen lisäksi käytössä oli uusi kokeellinen ebolarokote. Rokotukset kohdennettiin potilaiden kontakteille ja kontaktien kontakteille. Tällainen rengasrokotus on osoittautunut tehokkaaksi strategiaksi, kun on pulaa ajasta ja laajojen rokotusten vaatimista resursseista. Myös ensilinjan hoitohenkilöstö ja paikalla olleet asiantuntijat rokotettiin.

Milloin ja missä puhkeaa seuraava epidemia?

Epidemioiden ennustaminen on hyvin hankalaa, ellei mahdotonta. Siksi tärkeintä on keskittää resurssit epidemioiden nopeaan tunnistamiseen ja torjumiseen ennen kuin ne leviävät.

Virusten maailmassa ebola on varsin huono leviäjä – se ei tartuttavuudessa vedä vertoja vaikkapa tuhkarokolle.

Pahin uhkakuva onkin mikrobi, joka aiheuttaa vakavan taudin ja leviää helposti. Sellainen voisi olla esimerkiksi muuntunut, pandeeminen influenssavirus.

WHO:n terveyssäännöstö (International Health Regulations, IHR) velvoittaa kaikkia maita kehittämään ja ylläpitämään kansallista terveysturvallisuuden kapasiteettia. Ylläpitämällä niin kutsuttuja ydin kyvykkyyksiä (core capacities) tulisi varmistaa, että maa pystyy ennaltaehkäisemään, toteamaan ja tarvittaessa torjumaan väestö terveyttä vaarantavia terveysuhkia. Kykyihin kuuluvat etenkin asianmukainen tartuntatautien seuranta- ja torjuntajärjestelmä, riittävä laboratoriovalmius ja kriisiviestintä.

On yhteinen etu, että maat ovat sitoutuneita terveyssäännöstön toimeenpanoon. Kun aiemmin maat arvioivat itse omaa valmiuttaan torjua terveysuhkia, nyt itsearvioinnin rinnalle on tuotu ulkoiseen vertaisarviointiin perustuva mekanismi (Joint External Evaluation). Tämä ns. JEE-prosessi käynnistettiin vuonna 2016, ja nyt 83 maata on arvioitu. Myös Suomen ja THL:n asiantuntijat ovat olleet vahvasti prosessissa mukana – sekä kehittämässä arviointimekanismia että kentällä arvioimassa useiden eri maiden terveysturvallisuuden valmiuksia.

Myös Suomi on arvioitu tämän mekanismin kautta. Kansainväliset asiantuntijat arvioivat, että Suomen terveysturvallisuus on erittäin hyvällä tasolla. Erityisenä haasteena nähtiin kuitenkin tason ylläpitäminen, kun huomioidaan suunnitteilla oleva sote-myllerrys. Vaarana on myös turvallisuudentunteeseen tuudittautuminen, mikä voi vähitellen rapauttaa valmiuksia.

Muurien rakentaminen ei auta – rajat ylittäviä terveysuhkia on aina ollut ja tulee aina olemaan

Samalla kun huolehdimme omasta valmiudestamme, meidän tulee muistaa, että maailmanlaajuinen epidemioiden torjunnan onnistuminen ei riipu parhaista vaan heikoimmista lenkeistä. Siksi Suomen tulee vastedeskin osallistua valmiuksiltaan heikompien maiden tukemiseen.

Riskien rajaaminen muureja rakentamalla ei ole toimiva strategia, sillä rajat ylittäviä terveysuhkia on aina ollut ja tulee aina olemaan.

Ihmisten, eläinten ja tavaroiden liikkuvuus ei ole vähenemässä vaan jatkaa globaalia kasvuaan. On osoitettu, että rajojen sulkeminen itse asiassa heikentää mahdollisuuksia torjua uhkia, koska myös avun toimittaminen vaarantuu.

Keskittyminen pelkästään terveyssektorin toimiin ei myöskään tuo ratkaisua terveysturvallisuuden uhkakuviin. Tutkimusten mukaan tropiikin metsien hakkuut altistavat vahvasti ebolaepidemioille. Apinoiden joukkokuolemat puolestaan ennakoivat keltakuumeen leviämistä ihmisiin. Myöskään mikrobilääkeresistenssiä ei voi torjua vain ihmisten antibioottien käyttöä vähentämällä. Terveysturvallisuus vaatii siis toimivaa poikkihallinnollista yhteistyötä.

Jokainen matkailija voi tehdä osansa kansainvälisten terveysuhkien nujertamiseksi

Euroopassa kesälomaansa viettävää matkailijaa kansainvälinen terveyssäännöstö ja maailmanlaajuinen epidemioihin varautuminen tuskin puhututtavat. Toki Eurooppaa piinaa edelleen tuhkarokko, Välimeren rannalla on riski saada hyttysen levittämä West Nile -virusinfektio ja arabimaissa esiintyy edelleen vakavaa koronavirusinfektiota. Mutta akuuttia epidemiauhkaa meihin ei juuri nyt kohdistu.

Huolehtimalla omasta rokotussuojasta, välttämällä kosketusta villieläimiin, syömällä turvallisia ruokia, noudattamalla hyviä hygieniakäytäntöjä ja suojautumalla hyttysen pistoilta jokainen voi tehdä osuutensa kansainvälisen terveysturvallisuuden edistämiseksi.

Matkustusturvallisuus on osa terveysturvallisuutta. Kun maat kykenevät ennaltaehkäisemään ja tunnistamaan terveysuhkatilanteita sekä välittämään niistä tietoa muille viipymättä, siitä hyötyy myös suomalainen pallontallaaja.

Kommentit

Pimma Åhman

21.07.2018 09:06

Olipa mielenkiintoinen juttu, kiitos.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *