Päihde- ja riippuvuusongelmat kuormittavat laajalti yhteiskuntaa, ongelmista kärsiviä ja heidän läheisiään. Ongelmien ennaltaehkäisy on ihmisarvoa kunnioittava ja taloudellisesti järkevä satsaus väestön terveyteen ja hyvinvointiin.

Kunnat ovat avainasemassa ehkäisevässä päihdetyössä, jolla ehkäistään ja vähennetään päihde- ja riippuvuushaittoja.

Ehkäisevän päihdetyön rakenteet vahvistuneet – laatu ratkaisee

Ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat vahvistuneet merkittävästi Suomen kunnissa viime vuosina. Tämä käy ilmi THL:n ja aluehallintovirastojen kunnille viime keväänä tekemästä kyselystä. Jopa 69 prosentissa kunnista on nyt vahvat ehkäisevän päihdetyön perusrakenteet, kun vuonna 2016 näin oli 35 prosentissa kunnista.

Rakenteet luokitellaan vahvoiksi, kun kunnassa on ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin, työtä toimeenpaneva monialainen työryhmä, yhteistyötä koordinoiva yhdyshenkilö ja toimintaa ohjaava ajantasainen suunnitelma.

Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain ja sitä tukevan toimintaohjelman toimeenpano ovat osaltaan vahvistaneet kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteita.

Monissa kunnissa ehkäisevän päihdetyön resurssit ovat kuitenkin heikot. Esimerkiksi yhdyshenkilöillä on usein vain vähän työaikaa ehkäisevään päihdetyöhön, eikä työtehtäviä aina ole määritelty. Niinpä yhdyshenkilöiden vähäinenkin työaika ehkäisevään päihdetyöhön saattaa kulua epätarkoituksenmukaisesti. Näissä tilanteissa tehtävien määrittely olisi erityisen arvokasta.

Yhdyshenkilöiden tai vastaavien toimielimien aktiivinen nimittäminen ei siis vielä itsessään takaa ehkäisevän päihdetyön tehokkuutta kunnissa, ellei myös toiminnan resursseihin ja laatuun panosteta. Ratkaisevaa on, että ehkäisevän päihdetyön hyviksi havaitut menetelmät ovat kuntien ammattilaisten käytössä – ja tulokset vaikuttavat kuntalaisten jokapäiväisessä elämässä.

Ehkäisevä päihdetyö kuuluu kaikille

Kuntien ehkäisevässä päihdetyössä painottuvat lapset ja nuoret samalla kun aikuisväestö ja ikääntyneet saattavat jäädä katvealueeseen. Myös perinteiset sisällöt eli alkoholiin sekä tupakka- ja nikotiinituotteisiin liittyvät toimet näkyvät vahvasti kuntien työssä, kun taas rahapelihaittojen ja lääkkeiden väärinkäytön ehkäisy ovat harvinaisempia työmuotoja.

Ehkäisevän päihdetyön haasteena onkin toimien monipuolisuuden takaaminen koko maassa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on siirtämässä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut hyvinvointialueille. Kunnat näyttävät ennakoineen tilannetta siirtämällä yhdyshenkilötehtäviä sosiaali- ja terveydenhuollosta kuntiin jääville hallinnonaloille, kuten nuoriso- ja opetustoimille.

Kuntien ehkäisevä päihdetyö saattaa näin ollen jatkossa painottua entistä enemmän lapsiin ja nuoriin, kun kaikille väestöryhmille suunnatut ehkäisevät sote-palvelut eivät enää kuulu kuntien omaan keinovalikoimaan.

Sote-uudistuksen perusajatusta eli sitä, että toimet keskitetään yksittäistä kuntaa isommille alueille, voisi soveltaa myös ehkäisevän päihdetyön seutuyhteistyössä. Erityisesti pienet kunnat voisivat hyötyä seututason yhteistyöstä ja vähäisten voimavarojen yhdistämisestä, ja tämä voisi osaltaan edistää toimien monipuolisuutta ja tehokkaiden menetelmien hyödyntämistä.

Miten puhaltaa rakenteet eloon?

Sote-uudistuksesta riippumatta vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisestä sekä ehkäisevästä päihdetyöstä säilyy kunnilla. Ehkäisevän päihdetyön vahvat rakenteet ovat tärkeitä tässä työssä. Ne luovat perustan toimien jatkuvuudelle ja suunnitelmallisuudelle sekä koordinoidulle yhdessä tekemiselle.

Ilman eläviä toimintakäytäntöjä rakenteet ovat kuitenkin vain ontto kehikko, eikä ehkäisevä työ saavuta tavoitteitaan.

Kunnissa olisikin hyvä varmistaa, että ehkäisevää päihdetyötä tehdään vaikuttaviksi ja hyviksi todetuilla menetelmillä eri hallinnonaloilla. Näin myös rakenteet palvelevat tarkoitustaan.

Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelmaa ollaan parhaillaan päivittämässä. Ohjelman tehokas toimeenpano voi osaltaan tukea kuntien ja hyvinvointialueiden ehkäisevää päihdetyötä.

Esimerkiksi alkoholin, tupakka- ja nikotiinituotteiden sekä rahapelien saatavuuteen ja vastuulliseen myyntiin on mahdollista vaikuttaa myös paikallisin keinoin.Vastaavasti alkoholin riskikäytön puheeksiotto ja mini-interventio ovat kustannusvaikuttavia keinoja ehkäistä ongelmien syvenemistä.

Kansallinen ja alueellinen asiantuntijatuki ja toimintaohjelmat voivat kuitenkin vain osoittaa suuntaviivoja paikalliselle ehkäisevälle päihdetyölle.

Viime kädessä kunnan johto ja luottamushenkilöstö vastaavat ehkäisevän päihdetyön resursseista ja rakenteista sekä toimien tarkoituksenmukaisesta toteuttamisesta kunnissa. Tulevaisuudessa myös hyvinvointialueilla on vastuu ehkäisevästä päihdetyöstä, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Näin syntyy toimiva ehkäisevän päihdetyön kokonaisuus.

Lue lisää:

Kesänen M & Strand T (2020). Mini-interventio auttaa, rakenteinen kirjaaminen kannattaa. Tiedä ja toimi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015).

Markkula J & Taulu A (toim.) (2020). Kunnan hyvinvointi ja elinvoima tarvitsee lakisääteistä ehkäisevää päihdetyötä.  THL.

Pakka-toimintamalli ehkäisevään päihdetyöhön. Thl.fi.

THL (2017). Paikallinen lausunto alkoholihallinnon ja ehkäisevän päihdetyön tukena. Tiedä ja toimi -kortti 3/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

Warpenius, K. & Markkula, J. Ehkäisevän päihdetyön sisällöt, toimet ja seuranta kunnissa – vuoden 2020 kuntakyselyn tuloksia. THL, Tutkimuksesta tiiviisti 25/2020.

Warpenius K. & Markkula J. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet kunnissa ovat vahvistuneet − tuloksia vuosien 2016 ja 2020 kuntakyselyistä. THL, Tutkimuksesta tiiviisti 26/2020.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *