Sote- ja maakuntauudistuksen pyörteissä kunnat miettivät, miten ehkäisevä päihdetyö kannattaisi tulevaisuudessa järjestää. Alkoholi-, tupakka-, huume- ja rahapelihaittojen ehkäisyn järjestäminen on lakisääteisesti kunnan ehkäisevän päihdetyön toimielimen vastuulla, mutta käytännössä työtä toteutetaan alueilla eri tavoin. Toimielin on lakisääteinen, mutta lisäksi suurimmassa osassa kunnista toimii erisuuruisilla työpanoksilla ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö.
Koska suurin osa yhdyshenkilöistä on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, monessa kunnassa ajankohtaista on nyt ratkaista nimetäänkö kuntaan yhdyshenkilö myös jatkossa ja miten hänen työtään resursoidaan. Mihin ehkäisevä päihdetyö tarvitsee koordinaattoria?
Monta kokkia, yhteinen soppa
Alkoholi-, tupakka-, huume- ja rahapelihaitat ovat ilkeitä ongelmia, joiden ehkäisemiseen ei ole yksinkertaista ratkaisua. Viime kädessä yhteisön jäsenet ratkaisevat, minkälaisessa päihdeympäristössä alueella halutaan elää. Onnistuakseen työ vaatii laajan toimijajoukon ja eritasoisia toimia samaan suuntaan.
Koordinaattori kokoaa pienistä puroista suuren virran sovittamalla yhteen ja ohjaamalla työtä kohti yhdessä asetettuja tavoitteita. Koordinaattori saa yhteisön eri jäsenet mukaan toimimaan tehokkaasti omassa työssään ja yhdessä muiden kanssa haittojen ehkäisemiseksi.
Miten meillä menee?
Alueet ja kunnat eroavat toisistaan päihteiden käytössä, päihteisiin liittyvissä olosuhteissa ja niistä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen liittyvissä valmiuksissa. Koordinaattori tuottaa alueensa päihdetilanteesta ja osaamistarpeista ajantasoista tietoa päätöksenteon, toiminnan ja kehittämisen tueksi. Tietoa käytetään sekä pitkäjänteiseen kehittämistyöhön että nopeisiin paikallisiin interventioihin.
Koulussa kuultua ja lehdestä luettua
Kuntalaisilla on oikeus ajantasaiseen ja oikeaan tietoon alkoholista, tupakasta, huumeista ja rahapeleistä sekä niihin liittyvistä hoitopalveluista. Koordinaattori jakaa paikallisesti ja valtakunnallisesti tuotettua laadukasta tietoa sekä käy keskustelua päihteisiin liittyvistä kysymyksistä eri yhteisöissä ja median välityksellä. Päihdeviestintä vaatii onnistuakseen viestinnän, viestintäkanavien, alueen ja päihdetutkimuksen tuntemusta.
Mitä kannattaisi tehdä ja miten?
Ehkäisevä päihdetyö säästää rahaa ja estää inhimillistä kärsimystä vain silloin, kun sitä tehdään parhaaseen tietoon perustuvin menetelmin ja pitkäjänteisesti. Koordinaattori ehkäisevän päihdetyön, yhteisövaikuttamisen ja kehittämistyön asiantuntijana varmistaa, että päättäjät ja eri toimijat tietävät mitä kannattaa tehdä ja miten. Koulutukset ja hyvien käytäntöjen kehittäminen ja käyttöönoton varmistaminen ovat koordinaattorin työvälineitä edistää ehkäisevän päihdetyön osaamista ja toteuttamista alueellaan.
Parhaimmillaan hyvä koordinaattori on investointi, joka tuottaa viihtyisämmän asuinympäristön ja pienemmät sosiaali- ja terveyskustannukset.