Britanniassa uutisoitiin vastikään, että julkinen terveydenhuoltojärjestelmä NHS (National Health Service) on taloudellisissa vaikeuksissa. Syitä kriisiin on useita, kuten ikääntyneiden määrän kasvu.

Suurimpana virheenä BBC:n uutisoiman selvityksen mukaan pidetään kuitenkin sitä, että Britanniassa on epäonnistuttu hyödyntämään sosiaalihuollon asiantuntemusta. Järjestelmä on rakennettu lopulta aika kapeasta näkökulmasta: on panostettu kalliisiin korjaaviin palveluihin, eikä ole ajateltu, että vaikeimmassa tilanteessa olevien ihmisten hoito vaatii myös monipuolista sosiaalista tukea.

Kuulostaako tutulta?

Ainutlaatuinen uudistus

Suomen sote-uudistusta on hehkutettu lähes ainutlaatuiseksi maailmassa. Uudistuksessa on kuitenkin paljon samoja piirteitä, joita myös muissa Euroopan maissa on meneillään. Näitä ovat esimerkiksi markkinoistuminen, valinnanvapauden lisääntyminen, palvelujen yhteistuotanto ja palvelujen keskittäminen.

Esimerkiksi markkinoistuminen, sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyminen vapaille markkinoille, lisää Birnbaumin ym. mukaan epätasa-arvoa hoitoon pääsyssä. Se myös heikentää työntekijöiden työolosuhteita pitkällä aikavälillä.

Valinnanvapauden lisääminen voi olla tehokasta lyhyellä aikavälillä, mutta pidemmällä tähtäimellä se tulee kalliiksi, koska se edellyttää runsaasti investointeja ja uusia rekrytointeja, kuten asiakasneuvojien, palveluohjaajien ja asiakkaiden laillisten edustajien lisäämistä.

Samalla kiinnostus palveluiden kehittämiseen vähenee.

Myös keskittäminen lisää kustannuksia ja epätasa-arvoa pitkän aikavälin tarkasteluissa. Heikoimmat kansalaiset putoavat palveluista, joihin eivät jaksa tai kykene hakeutumaan.

Nämä seuraukset näkyvät jo nyt Suomessa, kun perustoimeentulotuen myöntäminen siirrettiin Kelaan.

Suomessa oppia perustoimeentulotuen Kela-siirrosta

Suomessa on parhaillaan käynnissä massiivinen uudistus, josta voidaan ottaa opiksi. Perustoimeentulotuen myöntäminen siirrettiin Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alusta lukien. THL:n on tuonut ennakkoarvioinnissaan esille, että toimeentulotuen hakija joutuu muutoksen jälkeen asioimaan kahden eri organisaation, oman kunnan ja Kelan päätösten ja käytäntöjen välillä, mikä johtaa ongelmiin.

Jos uudistukset pohjautuisivat enemmän tietoon ja tutkimukseen, voitaisiin Kela-siirrossa tapahtuneilta tilanteilta välttyä. Vaikka Kela varmasti saa toimeentulotuen myöntämisen vähitellen sujumaan, ei voi välttyä siltä tosiasialta, että osa heikoimmassa asemassa olevista asiakkaista on jäänyt ilman etuutta liian pitkäksi aikaa.

Sote-uudistuksessa tulee ottaa lusikka kauniiseen käteen ja tarkastella, miten reformi voidaan tehdä tietoon perustuen. Uskon, että uudistus voidaan vielä kääntää kaikkien, myös heikompiosaisten kannalta hyväksi uudistukseksi. Tällä tavoin vältämme päätymisen kohtuuttomiin tilanteisiin ja yllättävästi kasvaviin kustannuksiin.

Lue lisää:

Sanna Blomgren ym., Kuntien valmistautuminen perustoimeentulotuen Kela-siirtoon – THL:n kysely- ja haastattelututkimuksen tuloksia. THL, Tutkimuksesta tiiviisti 33/2016.

Sanna Blomgren ym., Perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan – miten asiakas saa sosiaalityön palvelut? THL, Päätösten tueksi 1/2016.

Sanna Blomgren, ym., Sosiaalityö, palvelut ja etuudet muutoksessa. THL, Raportti 4/2016.

Hallituksen esitysluonnos laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa, 31.1.2017
Simon Birnbaum et al., The Generational Welfare Contract. The Justice, Institutions and Outcomes. Edward Elgar.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunto laeiksi toimeentulotuesta27.9.2016 (pdf, 0,6 Mt)

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *