Alkoholilakia ollaan jälleen uudistamassa ja keskustelu käy perinteisten rintamalinjojen mukaisesti vilkkaana ja tunteikkaana. On olemassa vankka tutkimusnäyttö siitä, miten alkoholihaittoja voidaan vähentää – saatavuus, hinta ja mainonnan rajoittaminen vaikuttavat kulutukseen ja kulutus on suorassa suhteessa haittoihin.

Juuri millään muulla politiikkasektorilla ei voida esittää täysin tutkimusnäyttöön perustumattomia tai suorastaan sen vastaisia mielipiteitä. Jos näin tekee, saa mediassa epäilyttävän leiman menettää poliittisen uskottavuutensa.

Alkoholikeskustelussa tämä on täysin mahdollista. Aivan rauhassa voidaan esittää, että poistamalla säätely ihmiset vapautuvat holhouksesta ja yhtäkkiä lopettavat humalahakuisen juomisen. Tämä ei perustu mihinkään, on täysin tutkimusnäytön vastaista, mutta kuulostaa hyvältä.

Kireän alkoholipolitiikan myytti

Holhous halutaan pois, koska vähemmistön ongelmasta kärsii enemmistö. Samalla logiikalla pitäisi poistaa nopeusrajoitukset sekä velvollisuus käyttää talvirenkaita tai turvavyötä. Niitäkin on aikanaan vastustettu yksilön vapauden rajoittamisena. Suurin osa vahingoista niin liikenteessä kuin alkoholissakin sattuu normaalikäyttäjille, koska heitä on eniten. Siksi rajoitusten pitää koskea koko väestöä.

Alkoholielinkeino ajaa rajoitusten poistamista myös sillä verukkeella, että kulutus ja haitat ovat vuosikymmeniä kasvaneet kireästä politiikasta huolimatta. Todellisuudessa Suomessa on yleiseurooppalaisesta suuntauksesta poiketen vapautettu alkoholipolitiikkaa oikeastaan koko sodanjälkeinen aika. Aina suurempaa löysennystä tai veronalennusta on seurannut haittatason selkeä nousu. Viime vuodet kulutus on pysynyt samalla tasolla, kun hintaa on nostettu ja säädöksiä hieman kiristetty.

Eriarvoisuuden ja tuottavuuden ytimessä

Köyhä mies elää dramaattisen paljon lyhyemmän elämän kuin rikas nainen. Sukupuolten elinajanodotteen erosta puolet selittyy päihteillä. Työikäisillä alkoholi on johtavia kuolinsyitä. On hämmentävää, kuinka täydellisen kyvyttömiä elinkeinoelämän järjestöt ovat keskustelemaan alkoholipolitiikasta laajemmin kuin alkoholielinkeinon näkökulmasta. Jos todella halutaan lisätä tuottavuutta ja pidentää työuria, pitäisi määrätietoisesti ryhtyä vähentämään alkoholin aiheuttamia haittoja.

Tämän luulisi kiinnostavan senkin takia, että työnantajat maksavat alkoholihaitoista suuren osan sekä suoraan sosiaalivakuutusmaksujen kautta että epäsuorasti alentuneena tuottavuutena ja sairauspoissaoloina. Siinä olisi meille tuottavuusloikan aineksia.

Lue myös

Alkoholi selittää syrjäytymistä ja sosioekonomisia terveyseroja ja

Kaikki päätökset vaikuttavat hyvinvointiin ja terveyteen (Hyvinvointi- ja terveyserot -sivusto)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *