Yli vuosi sitten koronapandemia ajoi suomalaiset joukolla kotitoimistoihin ja nyt uusi yhteiskunnan tiukemman sulkemisen vaihe on ajankohtainen ainakin Uudellamaalla. Osalle meistä etätöiden tekeminen on jossain määrin jo tuttua, mutta monet ovat olleet aivan uuden edessä. Etätöiden haasteita on lisännyt myös koululaisten siirtyminen ajoittain kouluista koteihin, mikä on pakottanut keksimään ratkaisuja työtilojen ja -rauhan järjestämiseen: keittiön ruokapöytä toimii usein sekä ruokapöytänä että vanhemman kotityöpisteenä ja koululaisen pulpettina.
Muiden innovatiivisuutta vaativien haasteiden lisäksi myös ruokahuolto on aiheuttanut monille harmaita hiuksia. Henkilöstöravintolan ja kouluruokailuun tarjontaan tottuneet vanhemmat ovat joutuneet kesken työpäivän järjestämään lounasta paitsi itselleen, myös jälkikasvulleen.
Moni kaipaa nyt henkilöstöravintoloiden lounaita
Edellisen laajemman etäkoulujakson aikana koululounaan järjestäminen vaihteli kunnissa päivittäin, viikoittain tai muutaman kerran viikossa noudettavasta lämpimästä tai jäähdytetystä lounaasta ruokakassiin, maksuseteliin tai ateriakorvauksen maksamiseen. Valitettavasti varsinkin etäkoulujakson alkuvaiheessa joukkoon mahtui myös kouluja, joissa lounasta ei järjestetty koululaisille ollenkaan.
Etätyöntekijöiden lounasvaihtoehtoina sen sijaan on ollut kotilounaan ja -kokkailun lisäksi kaupan valmisruoat ja ravintoloiden kauppoihin toimittamat ruoka-annokset sekä joillain alueilla kiertävät lounasravintoloiden myyntipisteet tai kotiin tilattavat lounasannokset sekä lievempien rajoituksien aikana avoinna olleet lounasravintolat.
Henkilöstöravintoloissa lounastamista kaipaa nyt moni ei vaan helppouden ja hyvän ruokatarjonnan vuoksi, vaan myös virkistävän työhön liittyvän rutiinin ja työtovereiden tapaamisen vuoksi.
Ateriat rytmittävät arkea ja päivä jäsentyy ruokailuhetkien ympärille
Monille työntekijöille henkilöstöravintolan lounaasta luopuminen on iso muutos normaaliin arkeen. FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan henkilöstöravintola on ylivoimaisesti suosituin lounaan syöntipaikka silloin, kun työntekijällä on mahdollisuus hyödyntää henkilöstöravintolan palveluita.
Henkilöstöravintoloiden tarjoamien aterioiden lukumäärä onkin ollut yli 30 miljoonaa kappaletta normaaleina vuosina. Lounaalla ylipäätään on edelleen vankka rooli suomalaisessa ruokakulttuurissa, sillä keskimäärin yli 90 prosenttia työikäisistä nauttii lounaan päivittäin.
Myös vuorokauden energiansaannin huiput ajoittuvat perinteiseen suomalaiseen lounas- ja päivällisaikaan (kello 11–12 ja kello 17). Tyypillisesti ateriat rytmittävät arkea ja päivä jäsentyy luontevasti ruokailuhetkien ympärille. Säännöllinen ateriarytmi, neljästä kuuteen ateriaa päivässä, on avain tasapainoiseen syömiseen. Tämä on erityisen tärkeää poikkeusoloissa, kun elämä kutistuu kodin seinien sisäpuolelle ja työteon rytmi herkästi katoaa.
Ateriavälien venyminen liian pitkiksi altistaa napostelulle, joka tuo ruokavalioon runsaasti sokeria, suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa – usein salakavalasti myös turhaa lisäenergiaa. Jos ruokailusta tulee epäsäännöllistä napostelua ja kahvittelua tai paastoamista työnimun viedessä mennessään, voi pääaterian väliin jättäminen päiväsaikaan kostautua illalla ylensyömisenä hallitsemattoman nälän vuoksi.
Henkilöstöravintoloiden lounaasta luopuminen on nyt kansanterveydellinen haaste
Paitsi muutos toimivan arjen rutiiniin, henkilöstöravintoloiden lounaasta luopuminen on myös kansanterveydellinen haaste. Edellä mainittujen ateriarytmikysymysten ja syömisen välipalaistumisen lisäksi lounasruokailun ravitsemuslaatu voi muodostua ongelmaksi. Monissa tutkimuksissa on todettu, että ruokapalveluiden piirissä syötyjen aterioiden ravitsemuslaatu on monelta osin lähempänä ravitsemussuosituksia, kuin muualla syöty lounas.
Henkilöstöravintoloissa tarjolla oleva runsas ja monipuolinen salaattikattaus houkuttelee lisäämään kasviksia annokseen ja kotona hankalaksi valmistettavaksi koettua kalaakin valitaan useammin. Kasvisten sekä kasvis- ja kalaruokien syöminen on tutkitusti yleisempää henkilöstöravintoloissa kuin muissa lounaspaikoissa syövillä. Tämä korostuu erityisesti miesten kohdalla, joilla henkilöstöravintolan lounaalla syötyjen kasvisten määrä ylittää muualla lounastavien miesten koko päivän kasvisten määrän.
Kasvisten käytön lisääminen on yksi ravitsemuksen parantamisen tavoitteista, sillä puolen kilon kasvissuositukseen yltää keskimäärin vain 14 prosenttia suomalaisista miehistä ja 22 prosenttia naisista.
Kalaruokien nauttiminen henkilöstöravintolassa auttaa osaltaan työikäisiä saavuttamaan ravitsemussuositusten asettaman vähintään kahden viikoittaisen kala-annoksen tavoitteen. Kalan käytön lisääminen suositellulle tasolle korvaamalla punaista lihaa auttaisi puolestaan ruokavalion rasvan laadun parantamisessa.
Suomalaisten elämään tiiviisti koko elinkaaren ajan kuuluvat ruokapalvelut ovat muun yhteiskunnan tavoin joutuneet mukautumaan vallitsevaan tilanteeseen, eikä valitettavilta irtisanomisilta tai henkilöstöravintoloiden toiminnan lopettamiselta ole vältytty. Aika näyttää, kuinka ala toipuu koronapandemian hellittäessä.
Varmaa on kuitenkin se, että monet meistä ovat vasta nyt ymmärtäneet, kuinka paljon ruokapalvelut niin kouluissa kuin työpaikoilla arkeamme helpottavat ja miten tärkeä rooli niillä on paitsi henkilökohtaisen ravitsemuksen, myös kansanravitsemuksen ja -terveyden kannalta.
Lue lisää:
Näin ruoka ja juoma auttavat palautumaan työstä
Ttl.fi
Oikaise, kun et ehdi
Syohyvaa.fi
Terveyttä edistävä ruokavalio
Ruokavirasto.fi
Ravitsemus ja koronaepidemia
Thl.fi
Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus
Julkari.fi
Mitä tänään syödään? Vinkkilista auttaa!
Syohyvaa.fi
Ruokalistat helpottavat arkea
Martat.fi