Maanantaina 26.11. julkaistiin Euroopan laajuinen vertailu raskaana olevien naisten, synnyttäjien ja vastasyntyneiden terveydestä. Raporttiin on koottu vuotta 2015 koskevat tiedot 31 Euroopan maasta osana EU-rahoitteista EuroPeristat-projektia. Raportti sisältää 12 indikaattoria, jotka koskevat synnyttäjien ja syntyvien lasten ja terveyttä, väestön riskitekijöitä sekä palvelujärjestelmää. Suomen tiedot saatiin THL:stä ja Tilastokeskuksesta.
Eurooppa on yhä maailmanlaajuisesti vertailtuna turvallinen paikka synnyttää ja syntyä: kuolleena syntyneiden lasten määrä sekä vastasyntyneiden ja synnyttäjien kuolleisuus on maailman alhaisimmalla tasolla – verrattuna myös Euroopan ulkopuolisiin kehittyneisiin maihin.
Maailman terveysjärjestön WHO:n tilastojen mukaan esimerkiksi äitiyskuolleisuus on Afrikassa yli 30-kertainen verrattuna Eurooppaan sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa yli kolminkertainen. Unicefin keräämien tietojen mukaan lapsikuolleisuus puolestaan on Länsi- ja Keski-Afrikassa 15-kertainen Eurooppaan verrattuna ja Pohjois-Amerikassakin 1,5-kertainen.
Suomi nousee kärkipaikoille eurooppalaisessa vertailussa raskaana olevien ja vastasyntyneiden terveydessä
Huolimatta myönteisestä kehityksestä Euroopan maiden väliset erot ovat yhä suuria.
Esimerkiksi pienipainoisena (alle 2 500 grammaa) syntyi vähiten lapsia Islannissa, Ruotsissa, Suomessa ja Virossa (4,5 % syntyneistä lapsista) ja eniten Espanjassa, Unkarissa, Portugalissa, Kreikassa, Bulgariassa ja Kyproksella (8,0 %).
Ennenaikaisena syntyneitä puolestaan oli vähiten Suomessa, Ruotsissa ja Baltian maissa (alle 6 % kaikista syntyneistä) ja eniten Belgiassa, Skotlannissa, Romaniassa, Saksassa, Unkarissa ja Kreikassa (yli 8 % kaikista syntyneistä).
Ensimmäisen neljän elinviikon kuolleita lapsia oli alle 1,5 jokaista tuhatta elävänä syntynyttä kohden kaikissa Pohjoismaissa paitsi Tanskassa, Sloveniassa, Tšekissä ja Virossa. Sen sijaan esimerkiksi Maltalla, Romaniassa ja Bulgariassa luku oli vähintään 3,5/1000.
Suomi on mallioppilas synnytysten hoidossa – haasteena elintavat
Vaikka keisarinleikkaukset ovat Suomessa viime vuosina yleistyneet, on niiden osuus kaikista synnytyksistä yhä eurooppalaisittain matala: keskimäärin Euroopassa 27 prosenttia synnyttäjistä päätyy keisarileikkaukseen, kun Suomessa vastaava luku on alle 17 prosenttia. Myös Islannissa, Norjassa ja Alankomaissa keisarinleikkaukset ovat muuta Eurooppaa harvinaisempia. Sen sijaan Kyproksella, Bulgariassa, Puolassa ja Romaniassa keisarinleikkauksia on yli 40 prosenttia kaikista synnytyksistä.
Euroopan maissa on keskimääräin 16,7 monisikiöistä synnytystä tuhatta synnytystä kohti. Suomessa vastaava luku oli vertailun alhaisimpia: 13,5/1 000 vuonna 2015. Tämä johtuu mm. siitä, että Suomessa hedelmöityshoidoissa siirretään kohtuun yleensä vain yksi alkio kerrallaan. Eurooppalaista keskitasoa selkeästi enemmän monisikiöisiä synnytyksiä oli Kyproksella (27/1 000) ja Espanjassa (22/1 000).
Mm. synnyttäjien korkea ikä ja ylipaino ovat yleistyviä riskitekijöitä Euroopassa, ja ne näkyvät myös Suomessa.
Vuonna 2015 jo joka viides (20,8 %) synnyttäjä Suomessa oli yli 35-vuotias. Eniten yli 35-vuotiaita synnyttäjiä oli Portugalissa, Kreikassa, Irlannissa, Italiassa ja Espanjassa (yli 29 % synnyttäjistä) ja vähiten puolestaan Bulgariassa, Romaniassa ja Puolassa (alle 15 %).
Ylipainoisia (BMI 25–29) tai lihavia (BMI 30 tai yli) synnyttäjiä oli Euroopan maissa 30–50 prosenttia kaikista synnyttäjistä. Suomessa vuonna 2015 vastaava osuus oli 35 prosenttia. Luku on sittemmin jatkanut kasvuaan.
Raskaudenaikainen tupakointi vähenee Euroopassa, mutta raskauden lopussa tupakoineita oli vuonna 2015 yhä keskimäärin 12,5 prosenttia synnyttäjistä. Yleisintä tupakointi koko raskauden ajan on Espanjan Valenciassa (18,3 %), Walesissa (17,3 %) ja Pohjois-Irlannissa (14,3 %) ja harvinaisinta Norjassa (3,6 %), Ruotsissa (3,8 %) ja Liettuassa (4,4 %). Suomessa raskauden lopussa tupakoineita on 7,5 prosenttia eli eniten Pohjoismaissa.
Eurooppalainen Euro-Peristat-tutkijaryhmä julkaisi raporttinsa nyt neljättä kertaa. Kerta kerralta saatavien tietojen vertailukelpoisuus on parantunut ja kerättävien tietojen määrä lisääntynyt. Kuitenkaan yksikään yhteistyöhön osallistuva maa ei pysty toimittamaan kaikkia tarvittavia tietoja. Tämä osoittaa, että tilastoja on tärkeää kehittää edelleen, niin kansallisia kuin kansainvälisiäkin tarpeita varten. Kun Euro-Peristat kokoaa seuraavan raporttinsa, Suomi pystyy toimittamaan siihen lisää tietoja: syntymärekisteriin on kerätty vuodesta 2017 alkaen mm. tiedon imetyksestä ensimmäisten päivien aikana.