Syntyneiden lasten määrä laskee jo yhdeksättä vuotta ja kokonaishedelmällisyysluku on laskenut alle 1,5:n. Viimeiset vuodet on kuolleita ollut syntyneitä enemmän, joten pohjoismaisittain vähäinen väestönkasvumme on perustunut kokonaan maahanmuuttoon. Lisää lapsia toivotaan vaikka talkoilla, mutta teot ovat vähäisiä tai jopa kielteisiä. Esimerkiksi THL:ssä seksuaali- ja lisääntymisterveyden yksikkö lopetettiin pari vuotta sitten.

Norjassa asiat ovat toisin. Kansanterveyslaitokseen on perustettu hedelmällisyyden ja terveyden osaamiskeskus Norjan tiedeneuvoston kymmenen vuoden rahoituksella. Keskuksessa työskentelee jo 20 henkilöä ja kansainvälinen yhteistyö ja verkostoituminen on mittavaa. Keskuksen johtaja Per Magnus totesi, että Kansanterveyslaitos on luonnollisin paikka keskukselle: seksuaali- ja lisääntymisterveydellä sekä lastenhankinnalla on merkittävä vaikutus kansan terveyteen ja hyvinvointiin niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä jopa niinkin kovilla muuttujilla kuin toimintakyky, tulot ja kuolleisuus. Tutkimuksen on oltava monitieteistä, joten keskuksen osaaminen kattaa ainakin kliinisen lääketieteen, yhteiskuntatieteet, psykologian, epidemiologian, tilastotieteen, väestötieteen ja genetiikan.

Uuden keskuksen avajaisissa Oslossa 8.5.2018 konservatiivista Høyre-puoluetta edustava lapsi- ja tasa-arvoministeri Linda Hofstad Helleland nosti esille vähenevät lapsiluvut myös Norjassa. Vuonna 2017 kokonaishedelmällisyysluku oli vain 1,62 – kaikkien aikojen alhaisin tilastoitu. Lapsettomiksi jäävien miesten kasvavan määrän hän nosti esiin yhtenä ryhmänä, johon ei ole kiinnitetty huomioita.

Lasten saamista edistää työn ja perhe-elämän yhdistämisen helpottaminen. Aiemmin ministeri ajatteli, ettei isien vanhempainvapaalla ole väliä, mutta myönsi nyt olleensa väärässä. Niinpä 1.7.2018 alkaen Norjassa jaetaan vanhempainvapaat kolmeen yhtä suureen osuuteen: isä ja äiti saavat kumpikin 15 viikkoa ja loput voi perhe itse jakaa tarpeidensa mukaan. Vastaavanlaista mallia on ehdotettu Suomeenkin, mutta valitettavasti ainakaan nykyinen hallitus ei sitä edistä.

Itävallassa nykyisin professorina toimiva tšekkiläinen Tomás Sobotka muistutti avajaisseminaarissa, että Pohjoismaissa kokonaishedelmällisyysluvut ovat perinteisesti korkeita, mutta nekin ovat laskeneet alle väestön uusiutumisluvun (2,1). Israel on ainoa vauras maa, jossa hedelmällisyys on selkeästi yli tämän tason.

Lapsia hankitaan yhteiskuntaan, jonka ilmapiiri on myönteinen

Erot Euroopan hedelmällisyysluvuissa ovat nopeasti pienentyneet: viimeisten lukujen mukaan Suomella ja Norjalla luvut ovat samaa tasoa kuin esimerkiksi Saksassa ja Tšekissä. Väestötieteilijät eivät ole löytäneet selitystä tälle ilmiölle: Myönteinen tulkinta on, että lastenhankinnan lykkääminen jatkuu ja lopullinen hedelmällisyysluku pysyy korkeana. Vaihtoehtoinen selitys on, että toivottu lapsiluku on aiempaa pienempi. Koko Euroopan tasolla edelleenkin toivotaan kahta lasta (60 %). Vain viisi prosenttia ilmoittaa kyselyissä haluavansa vain yhden lapsen tai ei sitä ensimmäistäkään. Osuudet ovat pysyneet samana vuosikymmeniä, joten toivoa korkeammista lapsimääristä on.

Voidaanko sitten syntyneiden lasten määrään vaikuttaa? Monessa maassa, kuten Venäjällä, Japanissa, Koreassa, Iranissa ja Turkissa on vähenevien lapsilukujen myötä otettu käyttöön pronatalistinen eli syntyvyyttä edistävä väestöpolitiikka. Seminaarin esiintyjät eivät esittäneet muuta ratkaisua kuin sen, että rikkaita kysely- ja rekisteriaineistoja on käytettävä vastaamaan poliittisesti tärkeisiin kysymyksiin.

Syynä poliittisten ehdotusten uupumiseen varmaan oli, ettei mitään viisasten kiveä ole. Pariskunnat, perheet ja yksin lasta hankkivat tekevät lisääntymistä koskevat päätökset. Syntyvyyden edistämiseen voidaan parhaiten vaikuttaa siten, että perheet saavat helposti tarvitsemiaan palveluita ja lapsiperheiden etuudet ovat vähintään kohtuullisia ja että ne koetaan oikeudenmukaisiksi. Mutta ennen kaikkia tulevaisuuden Suomi on oltava sellainen, johon lapsia halutaan hankkia. Tässäpä purtavaa kaikille puolueille tulevissa vaaleissa.

Lisää luettavaa:

THL:n pohjoismaiset perinataalitilastot

Tilastokeskuksen tilastot syntyneistä

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *