Suorasukainen kysymys suolen toiminnasta on Aasian reppumatkaajien tapa huolehtia toistensa hyvinvoinnista. Vatsan tila eittämättä onkin tärkeä asia fyysisen hyvinvoinnin kannalta.
Yhteiskuntien hyvinvointia ei mitata arvioimalla suoliston kuntoa, mutta yhtä indikaattoria siihenkin tavataan käyttää. BKT, bruttokansantuote, on perinteinen tapa kuvata valtioiden kehittyneisyyttä siitä huolimatta, että edes taloustieteilijät eivät sitä suosittele tähän tarkoitukseen.
Mittarissa on lukuisia tunnettuja ongelmia. Se ei esimerkiksi erottele taloudellisen toiminnan lajeja toisistaan. Niinpä sellainenkin toiminta, joka aiheuttaa vahinkoa, kerryttää BKT:tä laskennallisesti. Myöskään ympäristötuhoja ei oteta huomioon.
Kolmas puute on, että BKT mittaa vain taloudellista toimeliaisuutta, eikä vaikkapa sitä, miten toimeentulo jakaantuu tai miten hyvin yhteiskunnan palvelut toimivat. Muista laadukkaan yhteiskunnan piirteistä puhumattakaan.
Miltä tuntuisi bruttokansanonnellisuus – BKO?
Pikkuinen Kauko-idän kuningaskunta Bhutan on valinnut toisin. Siellä yhteiskuntapolitiikan tavoitteena on kansan onnellisuus. Vaikka bruttokansanonnellisuus – gross national happiness – kuulostaa haihattelulta, Bhutanin valtio on tosissaan.
Mittari ei perustu pelkkiin tuulentupiin, vaan se on purettu yhdeksäksi ulottuvuudeksi, joiden ajatellaan edistävän onnellisuuden tavoitetta. Nämä ovat karkeasti sanottuna mielenterveys, työn ja perheen yhteensovittaminen, yhteisöjen elinvoimaisuus, fyysinen terveys, laadukas koulutus, oman kulttuuriperinnön vaaliminen, hyvä elintaso, ympäristöstä huolehtiminen ja hyvä hallinto.
Radikaali ajattelu on alkanut saada jalansijaa myös kansainvälisesti. Ranskan aloitteesta taloustieteen Nobelisti Joseph Stiglitz kutsuttiin vuonna 2008 vetämään komiteaa, jonka tavoitteena oli kehittää hyvinvoinnin mittaamista. Komitea nosti johtopäätöksissään esiin muun muassa tarpeen arvioida elämänlaatua ja kestävää kehitystä.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD puolestaan on tehnyt työtä koetun hyvinvoinnin mittaamiseksi. Järjestön kehittämä ’paremman elämän indeksi’ määrittelee koetun hyvinvoinnin koostuvan elämänlaadusta, onnellisuuden kaltaisista tunteista ja ns. eudaimoniasta. Viime mainittu tarkoittaa eräänlaista ”kukoistusta” tai elämän kokemista mielekkäänä. MyösEurostat kerää nykyisin tietoja koetusta hyvinvoinnista.
Alkuperäisen Bhutanin onnellisuusindeksin tapaisia mittareita sovelletaan jo eri puolilla maailmaa. Kanada on kehittänyt sitä vastaavan hyvinvointi-indeksin. Yhdysvalloissa muun muassa Marylandin, Vermontin ja Washingtonin osavaltiot ovat hyödyntäneet samantapaista aidon kehityksen osoitinta (GPI) politiikkatoimien ja budjetoinnin ohjenuorana.
Uudet sote-alueet onnellisuutta mittaamaan!
Suomessa Tilastokeskus on tehnyt koelaskelmia tämän GPI-mittarin pohjalta. Myös THL:n ylläpitämä, alueellisen hyvinvoinnin seurantaan kehitettyHyvinvointikompassi perustuu indikaattoreihin ja ajatteluun, jossa hyvinvointi ymmärretään laaja-alaisesti, vaikkei THL onnellisuutta tilastoikaan.
Suomella olisi nyt paalupaikka astua kehityksen kärkeen hyvinvoinnin mittaamisessa. Kun sote-alueiksi näyttää vakiintuvan 18 maakuntaa, ne voisivat alkaa seurata omaa ’brutto-onnellisuuttaan’. Tietolähteitä meillä on yllin kyllin, samoin erilaisia vaihtoehtoisia mittareita.
Kilpa hyvinvoivimman maakunnan tittelistä ei välttämättä tarkoittaisi vain alueiden keskinäistä rankkausta vaan uskon, että ajan myötä sijoitukset muodostuisivat myös elinkeinopoliittiseksi kilpailuvaltiksi. Muodostavathan esimerkiksi elinvoimaiset yhteisöt ja hyvä hallinto hyvän pohjan yritystoiminnalle ja korkealle tuottavuudelle.
Suurin haaste olisi muuttaa tieto toiminnaksi niin, että syntyisi aidosti hyvinvointia edistäviä politiikkasuosituksia, jota myös pantaisiin toimeen. Toisaalta samat haasteet ovat politiikalla edessä silloinkin, kun yhteiskuntaa kehitetään kapean talousvetoisesti.
Kuitenkin loppujen lopuksi yhteiskunnan kestävyyden ja laadun laita on hieman kuin suoliston: sen huomaa vasta kun ongelmia alkaa kerääntyä.
Lue lisää aiheesta:
Bhutanin onnellisuusindeksi vuonna 2015
Stiglitzin-Senin-Fitoussin komitean raportti, INSEE-instituutti, Institute National de la Statistique et des Études Èconomique
Jussi Simpura, Stiglitzin komissio paaluttaa yhteiskuntien edistyksen ja hyvinvoinnin mittaamisen tämän päivän maailmaan, Yhteiskuntapolitiikka-lehti 5/2009
OECD Better Life Index
Eurostat mittaa elämänlaatua
Marylandin osavaltion aidon kehityksen indikaattori, GPI- Genuine Progress Indicator
Tilastokeskuksen julkaisu Kestävän hyvinvoinnin mittaamisen vaihtoehdot sisältää myös GPI-laskelman
THL:n Hyvinvointikompassi