Hyvä paha byrokratia toimeentulotuessa

Suuren sosiaaliturvauudistuksen (2020–2027) valmistelun ohella hallitus on toteuttamassa mittaluokaltaan pienemmän, mutta haavoittuvimmassa asemassa olevien kannalta merkittävän, toimeentulotuen kokonaisuudistuksen. Toimeentulotukiuudistus mainitaan hallitusohjelmassa, ja sitä valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä.

Sosiaaliturvauudistuksessa parlamentaarinen komiteatyö on vasta lähtenyt käyntiin, mutta toimeentulotukiuudistuksen odotetaan toteutuvan jo kuluvalla hallituskaudella.

Asetelma on kiinnostava, koska toimeentulotuen tarpeeseen vaikuttaa se, miten ensisijaiset sosiaaliturvaetuudet toimivat. Erityisen selväksi tämä on käynyt koronaepidemian aikana, jolloin sosiaaliturvaan on tehty paljon tilapäisiä muutoksia. Toisinaan myös pieniltä vaikuttavilla käytännön muutoksilla voi olla todellisuudessa varsin suuria seurauksia – hyvässä ja pahassa.

Kevyempi byrokratia, helpompi asiointi

Maaliskuun lopulla STM antoi joukon suosituksia, joilla haluttiin helpottaa toimeentulotuen käsittelyä ja varmistaa, että toimeentulotukea tarvitsevat saisivat sen mahdollisimman sujuvasti ja nopeasti.

Nämä tilapäiset muutokset, kuten luopuminen perusosan alentamisharkinnasta, normaalia pidemmät päätökset, vain aivan välttämättömien liitteiden edellyttäminen toimeentulotukea haettaessa sekä luopuminen asumismenojen kohtuullistamisarvioinnista ja siihen liittyvistä muuttokehotuksista, sujuvoittivat perustoimeentulotuen hakemista sekä helpottivat yhteistyötä kuntien ja Kelan välillä.

Perustoimeentulotuen päätöksenteko ei keväällä ruuhkautunut missään vaiheessa. STM:n suosituksia yhdisti se, että ne vähensivät toimeentulotuen byrokratiaa. Tämä saattoi vaikuttaa siihen, että täydentävän toimeentulotuen hakemuksia osoitettiin kuntiin aikaisempaa vähemmän, vaikka samaan aikaan perustoimeentulotukihakemusten määrä Kelassa kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna.

Paha byrokratia

STM suositteli myös, että Kela luopuisi perusosan alentamisharkinnasta tilapäisesti kokonaan. Tavallisesti työikäisillä toimeentulotuen saajilla on velvollisuus ilmoittautua työttömiksi työnhakijoiksi perusosan alentamisen uhalla, mikä kytkee toimeentulotuen ja TE-palvelut tiiviisti yhteen.

Alentamisharkinnasta luopumisen perusteena oli, että henkilöiden tosiasialliset mahdollisuudet hakeutua työhön tai työllistymistä edistäviin palveluihin olivat koronaepidemian vuoksi heikentyneet ja toimeentulotukihakemusten sujuva käsittely asetettiin etusijalle.

Sen lisäksi, että muutos on osaltaan sujuvoittanut toimeentulotuen käsittelyä, on tämä varmasti helpottanut myös työtä TE-palveluissa. Oletamme näin, koska selvitysten mukaan työnhakijaksi ilmoittautumisen velvoittavuudessa on tapahtunut muutos perustoimeentulotuen siirryttyä Kelaan vuonna 2017. Kela on velvoittanut työnhaun voimassaoloa useammin kuin kunnat aiemmin. Tämä on saattanut lisätä esimerkiksi tosiasiassa työkyvyttömien asiakkaiden määrää TE-palveluissa.

Palveluresursseja on vienyt lyhytkestoisten työnhakujen lisääntyminen ja niin sanottu sarjailmoittautuminen, mikä on kuormittanut TE-palveluita ja niiden henkilöstöä. Näitä asiakkaita ei pystytä TE-palveluissa tukemaan, koska ensisijainen palvelutarve ei liity työllistymiseen vaan esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.

Perustoimeentulotuen siirtoa valmisteltaessa vaikutukset TE-palveluihin jätettiin kuitenkin arvioimatta. Koronapandemian aikana tehdystä perusosan alentamisharkinnasta luopumisen vaikutuksista olisi hyödyllistä kerätä tietoa tulevan toimeentulotukiuudistuksen tueksi.

Opiksi korona-ajasta

Koronakevään aikana huomattiin, että sosiaaliturvajärjestelmääkin voidaan muuttaa melko nopeasti. Nyt käynnissä olevassa toimeentulotukiuudistuksessa voitaisiin kenties näiden kokemusten myötä tarkastella täydentävän ja perustoimeentulotuen sisältöjä: ovatko ne nykyisin tarkoituksenmukaisia, vai voitaisiinko perustoimeentulotukea myöntää joihinkin menoihin siten, että hakemusta ei tarvitsisi siirtää tai erikseen tehdä kuntaan. Entä olisiko joitakin STM:n korona-aikana tekemistä tilapäisistä suosituksista syytä viedä pysyvästi käyttöön?

On tärkeää, että ihmiset saavat tarvitsemansa taloudellisen tuen sujuvasti, mutta tämä ei riitä. Tarpeellisten sosiaalihuollon palveluiden on järjestyttävä niitä tarvitseville nykyistä paremmin. Toivottavaa olisi, että myös sarjailmoittautujista TE-palveluissa päästäisiin eroon, jotta TE-palveluiden henkilöstön asiantuntemusta voitaisiin suunnata sellaiseen asiakaspalvelutyöhön, jossa siitä on hyötyä asiakkaille.

Monimutkaisessa järjestelmässä kaikki vaikuttaa kaikkeen, muutoksella yhdessä osassa voi olla arvaamattomia vaikutuksia toisaalla. Nämä eri etuuksien ja palveluiden väliset kytkökset saattavat aiheuttaa ennakoimattomia seurauksia asiakkaille ja palveluiden järjestämiselle. Siksi toimeentulotukea on hyvä uudistaa rinnan ensisijaisten etuuksien kanssa.