Vaikuttavien hyvinvointia ja terveyttä edistävien (HYTE) toimintamallien tunnistaminen ja käyttäminen on tärkeää. Toimintamalleilla tarkoitetaan näyttöön perustuvia menetelmiä, jotka perustuvat luotettavaan tutkimus- ja asiantuntijatietoon ja joita muut voivat hyödyntää ja edelleen soveltaa.
HYTE-toimintamallien avulla voidaan edistää ihmisten ja elinympäristön hyvinvointia ja terveyttä sekä kaventaa eriarvoisuutta.
Arviointitieto HYTE-toimintamallien vaikuttavuudesta auttaa alueiden ja kuntien päättäjiä ohjaamaan toimintaa vaikuttavaan suuntaan. HYTE-toimintamalleja löytyy usein terveyspalvelujärjestelmän ulkopuolelta esimerkiksi koulutuksen, kulttuurin, liikunnan, liikenteen, luonnon ja ravitsemuksen alueilta.
HYTE-toimintamalleille arviointijärjestelmä
THL kehittää HYTE-toimintamallien arviointijärjestelmää, johon kertyy vertaisarvioitua tietoa näyttöön perustuvien toimintamallien vaikuttavuudesta. Vastaavia järjestelmiä on kehitetty myös muissa Euroopan maissa.
Arviointijärjestelmiä hyödynnetään hyvinvointijohtamisen ja vaikuttavuusperusteisen ohjauksen tukena.
Kun kunnissa ja alueilla on tunnistettu väestön hyvinvoinnin ja terveyden tila sekä asetettu tavoitteita ihmisten ja elinympäristön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja eriarvoisuuden kaventamiseksi, voidaan entistä paremmin valita tutkittuja, näyttöön perustuvia ja vaikuttavia keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi.
Pelkkä tunnistaminen ja tiedon jakaminen vaikuttavista toimintamalleista eivät kuitenkaan riitä, vaan arvioinnin jälkeen vaikuttavat HYTE-toimintamallit olisi myös saatava käyttöön. Valinnan jälkeen tie ei ole yksioikoinen – on harhaa kuvitella, että toimintamalli siirtyisi saman tien käyttöön, kun se järjestelmästä löydetään ja valitaan. Kunnissa ja alueilla tulee olla riittävät rakenteet näyttöön perustuvan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutumiseksi.
Käyttöönotto ei ole itsestäänselvyys
HYTE-toimintamallien käyttöönotto edellyttää monien tekijöiden huomioimista ja on kokonaan oma prosessinsa, joka voi tarvita tukea. Näistä esimerkiksi konteksti ja resurssit käyttöönotolle ovat merkityksellisiä. Koulutusta saatetaan tarvita.
Käyttöönottostrategian hyödyntäminen auttaa. Siinä vaiheistetaan käyttöönotto ja mietitään käyttöönoton tavoitteet, toimet ja aikataulut. Usein tarvitaan paikallinen ryhmä, joka suunnittelee ja toteuttaa käytännössä käyttöönoton eri vaiheet. Toimintamallin alkuperäisen kehittäjän yhteys sitä käyttöönottavaan tahoon voi myös olla tärkeää.
HYTE-toimintamallin ottamista käyttöön on myös tärkeää seurata ja arvioida sen vaikuttavuutta. Käyttöönotto on tehokkainta, kun eri organisaatiot ja sidosryhmät työskentelevät yhdessä. Yhteistyöllä voidaan jakaa resursseja, hyödyntää asiantuntemusta ja välttää päällekkäisyyksiä. Näin toimintamalli todennäköisemmin myös jää käyttöön ja sitä edelleen kehitetään.
Kokemuksia käyttöönotosta ja sen tukemisesta on viime vuosina kerrytetty EU rahoituksella Joint Action -yhteistoimintahankkeissa, joissa on levitetty eri maissa kehitettyjä toimintamalleja tai osia niistä toisiin maihin.
Haastekertoimet ovat näissä tietysti suurempia, koska kontekstit vaihtelevat enemmän, kuin yhden maan sisällä.
Suomessa STM:n hallinnonalalla hyvien käytäntöjen levittämistä on tuettu myös eri hankkeissa, esimerkiksi ”Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön” -kärkihankkeessa vuosina 2016–2018. Toivottavaa olisi, että jatkossa tuki vaikuttavien HYTE-toimintamallien käyttöönotolle ja käytölle olisi organisaatioiden perustoimintaa, eikä sidoksissa hankerahoitukseen.
Hallitusohjelmasta tukea HYTE-toimintamallien arviointiin ja käyttöönottoon?
Petteri Orpon hallitusohjelma nostaa esiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tärkeyden. Ohjelmassa luvataan toteuttaa poikkihallinnollisesti ja yhdessä järjestöjen kanssa kansallinen terveys- ja hyvinvointiohjelma, jolla vahvistetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaikuttavuutta ottamalla käyttöön vaikuttaviksi arvioituja käytäntöjä sekä kehitetään uusia ratkaisuja perustuen kokonaistaloudelliseen hyötyyn ja kustannusvaikuttavuuteen.
Toivottavasti tässä ohjelmassa hyödynnetään jo tehtyä, ja suunnataan rahoitusta HYTE-toimintamallien vaikuttavuuden arviointiin ja vaikuttavien HYTE-toimintamallien käyttöönoton tukeen.
Organisaatioiden olisi kehitettävä kykyään ottaa käyttöön vaikuttavia HYTE-toimintamalleja.
Huomiota olisi myös kiinnitettävä HYTE-toimintamallien käytön jatkuvaan seurantaan ja arviointiin. Saatiinko valitulla toimintamallilla toivottua tulosta? Onko tarpeen muokata tai vaihtaa toimintamallia?
Tietoa kannattaa hyödyntää ja ottaa käyttöön – ei vain jakaa. Hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimintamallien arviointi ja käyttöönotto kaipaavat resursseja ja omaa erityistä osaamista ja tätä osaamista kannattaa vahvistaa.
Lisää tietoa:
- HYTE-toimintamallien arviointi (thl.fi)
- Health promotion and disease prevention registries in the EU: a cross country comparison. Archives of Public Health, 81(85), 1-15.
- “Health Promotion Interventions: Lessons from the Transfer of Good Practices in CHRODIS-PLUS”
- ”Guidebook on Best Practices in Public Health”, OECD
Valitettavasti terveyden edistämistyötä ei käytännön terveysasematyössä juurikaan ole. Pääpaino toiminnassa ( tarkoitan nyt muuta kuin neuvola-, opiskelija- , rokotustoimintaa ja DM- vastaanottoja) tuntuu olevan vain sh- painotteisessa työssä edelleenkin. Johtuuko koronasta vai mistä.
Sh työpaikallani ihmetteli, mitä se terveyden edistäminen oikein on. Toki monet meistä ruohonjuuritason työntekijöistä pyrimme , uskoisin niin, mahdollisimman paljon edistämään terveyttä arjen työssä. Mutta valitettavasti TE ei ole millään lailla esillä, eikä terveyttä edistävistä toimista edes keskustella, saatika suunnitella TE toimia.
Olisi mielekästä kehittää arjen työtä siten, että paneuduttaisiin keinoihin , joilla TE menetelmiä kyettäisiin ujuttamista jokapäiväiseen vadtaanot-
totoimintaan.
Monasti kyllä neuvomme ja annamme ohjeita mutta toimien ja ohjeiden vaikuttavuuteen ja seurantaan ei panosteta lainkaan . Vuosittainen puhelinsoitto hoitajalle/ lääkärille ei saa aikaan toivottua muutosta elintavoista yms.
Yksittäisen työntekijän halukkuutta kehittää TE -toimintaa ja hyödyntää TE -menetelmiä ei koeta valitettavasti tarpeelliseksi. Jokainen itsenäistä vadtaamottotyötä tekevä voi toki itse , ajan sallimissa puitteissa, toteuttaa terveyden edistämistyötä hyvinvointialueensa määrärahoja säästääkseen.