Tammikuussa järjestetyissä aluevaaleissa kansalaiset pääsivät valitsemaan sosiaali- ja terveyspalvelut järjestävien hyvinvointialueiden aluevaltuustot. Valtuutettujen valinnan lisäksi hyvinvointialueen tulo merkitsee myös muita mahdollisuuksia vaikuttamisesta kiinnostuneelle kansalaiselle. Laki hyvinvointialueesta edellyttää, että aluevaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.
Aluevaltuustojen lisäksi alueille perustetaan vanhusneuvostot, vammaisneuvostot sekä nuorisovaltuustot. Ne valitaan kuntien vastaavien elimien jäsenistä pitämään edustamiensa ryhmien ääntä päätöksenteossa.
Laki ehdottaa myös lukuisia suoran vaikuttamisen menetelmiä hyvinvointialueiden käyttöön. Vaikuttamista tukemaan voidaan järjestää perinteisempiä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia ja asukasraateja. Niissä palvelun käyttäjät tai vaikkapa syrjäisten alueiden asukkaat pääsevät pohtimaan, kuinka heidän palvelunsa tulisi parhaiten järjestää. Kaikki eivät tilaisuuksiin voi osallistua, ja ennen päätöksentekoa asukkaiden mielipiteitä on syytä selvittää myös muilla keinoin.
Laki mahdollistaa palveluiden käyttäjien edustajien valinnan myös hyvinvointialueen toimielimiin. Esimerkiksi päihdekuntoutumisen tai asunnottomuuden itse kokeneilla kokemusasiantuntijoilla on varmasti sanottavaa siihen, kuinka päihteiden ongelmakäyttöä tai asunnottomuutta kannattaa hyvinvointialueella ratkaista. Kun palveluja kehitetään yhdessä niiden käyttäjien kanssa, ratkaisut eivät nojaa pelkkään asiantuntijatietoon
Laissa mainitaan myös asukkaiden osallistuminen hyvinvointialueen talouden suunnitteluun. Tässä voidaan hyödyntää esimerkiksi kohdennettuja osallistuvan budjetoinnin prosesseja. Alueilla toimii myös moninaisia yhteisöjä kuten potilasjärjestöjä tai kylä- ja asukasyhdistyksiä, ja hyvinvointialueet voivatkin alkaa tukea näiden yhteisöjen omaehtoista suunnittelua. Kirsikkoina kakun päällä ovat asiakysymyksissä järjestettävät kansanäänestykset ja asukkaiden mahdollisuus tehdä aloitteita. Mitä monipuolisempia vaikutusmahdollisuuksia on käytössä, sitä todennäköisemmin yhä useampi löytää niistä itselleen sopivan.
Jotta asukkaat tietävät, mihin he ovat vaikuttamassa, on tärkeää tarjota selkeää ja saavutettavaa tietoa hyvinvointialueen toiminnasta. Päätöksenteon prosesseja tulee olla helppo seurata. Digituki auttaa tässä ja voi myös innostaa löytämään itselle sopivia vaikuttamisen kanavia. Tämän lisäksi alueesta kertyvää dataa voidaan saattaa tarjolle anonymisoituna ja helposti käytettävässä muodossa, jotta tietoa voidaan hyödyntää vaikuttamistyössä.
Jos ja kun hyvinvointialueet ottavat aktiivisesti lain mahdollistamia vaikuttamisvälineitä käyttöön, muodostuu hyvinvointialueilla kokonainen paletti uudenlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaan. Haasteena on, kuinka myös heikoimmassa asemassa olevien ääni alkaa päätöksenteossa kuulumaan. Tässä esimerkiksi rakenteellisella sosiaalityöllä voisi olla vaikuttamisen paikka. Tärkeää on tukea heikommassa asemassa olevien osallistumista ja viestiä, että heitä halutaan oikeasti kuulla.
Monipuoliset ja vaikuttavat osallistumisen mahdollisuudet eivät tietenkään ole helppo tehtävä toteuttaa. Hyvinvointialueilla ollaan kuitenkin aidosti uuden edessä. Lopputulos riippuu kaikkien toimijoiden sitoutumisesta ja innostuksesta kehittää uudenlaista kansalaisvaikuttamisen kulttuuria.
Lue lisää
Osallistu osallisuusviikon 14.–17.2.2022 työpajoihin verkossa (Thl.fi)
Hyvinvointialueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamiskeinot (Soteuudistus.fi)
Kaikki mukaan: kansalaisvaikuttamisen vahvistaminen (Thl.fi)
Voi hyvä ihme, mitä haihattelua. Johan valittujen määrä suhteessa kuntien vastaavien yhteiseen määrään kertoo suoraan vaikuttamisen vähenemisestä. Sama koskee lautakuntia tai vielä vaikeampaa, jos mennään valiokuntiin. Uusien vapaasti valittavien neuvostojen tai valtuustojen muodostaminen ilman pakollista säätämistä on todella vaikeaa tai jopa se, ettei niille ole taloudellisia mahdollisuuksia, kun säästää pitää. Turhanpäivästä höperehtimistä. Pitäkäähän jalat maassa siellä THL:ssä.
Kiitos kommentistasi, Pertti. Ymmärrän kritiikkisi, eikä tarkoitus ollutkaan väittää, että uudenlaisten kansalaisosallistumismuotojen hyödyntäminen hyvinvointialueilla olisi helppoa. Kuitenkin siellä, missä on tahtoa ja ymmärrystä, löytyy usein myös uudenlaisia mahdollisuuksia. Blogin tarkoitus olikin antaa joitakin ajatuksia osallistumismahdollisuuksista syötteeksi hyvinvointialueiden valmisteluun, kun kerran kokonaan uutta rakennetta ollaan muodostamassa. Siksi sallin itselleni pientä haihatteluakin tähän kohtaan.