Maailman pienimmän maan lähihistoria ei ole nimestään huolimatta hauska, mutta sitäkin enemmän opettavainen tarina.

Maailmanpankki jakaa 189 jäsenmaataan henkeä kohden lasketun bruttokansantuotteen perusteella neljään eri kategoriaan. Luokittelu vaikuttaa muun muassa lainoihin, kehitysapuun ja kansainvälisen kaupan tullietuuksiin.

Olemme tottuneet arvioimaan myös elintasoa ja hyvinvointia tulotason avulla,mutta on epäselvää, kuinka kestävä on sellainen mittari, joka ei kerro mitään tulojen lähteestä.

Ajatellaan vaikkapa maata, jonka bruttokansantuote asukasta kohden oli 1970-luvun puolivälissä toiseksi korkein maailmassa Saudi-Arabian jälkeen ja jonka kansallisvarallisuuden arvoksi laskettiin vähän aikaisemmin puoli miljoonaa dollaria henkeä kohden (summa on puolet enemmän kuin Norjan öljyrahaston arvo henkeä kohden viime vuoden lopussa).

Maa saa tulonsa – Saudi-Arabian ja Norjan tapaan – luonnonvarojen myynnistä. Aluksi terveydenhoito edistyy. Koulujen taso paranee. Liikenne- ja viestintäyhteydet kehittyvät. Vuonna 1968 itsenäistynyt maa kulkee kohti vaurautta ja hyvinvointia.

Muutaman vuosikymmenen kuluttua tilanne on kuitenkin toinen. Kaksi viidestä asukkaasta sairastaa diabetesta. Lähes kaikki asukkaat ovat ylipainoisia. Tupakointi on yleisempää kuin missään muualla maailmassa: yli puolet asukkaista sauhuttelee. Rattijuoppouden vuoksi liikenneonnettomuudet ovat yleisiä, vaikka maassa on vain 18 kilometriä teitä.

Kyseessä on YK:n jäsenvaltioista asukasluvultaan maailman pienin itsenäinen valtio, joka muodostuu yhdestä fosfaattikivisaaresta. Fosfaatin hinta oli korkealla 1970-luvulla ja louhinta Naurulla niin aggressiivista, että luonnonvara alkoi ehtyä. 2000-luvun alkuun mennessä rehevä saari oli louhittu rannikkokaistaletta lukuun ottamatta lähes asumiskelvottomaksi.

Musikaali ja tornitalo

Nauru oli hukannut rahojaan erilaisissa sijoitushuijauksissa ja kyseenalaisissa investoinneissa. Maa muun muassa rahoitti Lontoossa Leonardo da Vincin elämästä musikaalin, joka oli yksi teatterialan historian suurimmista taloudellisista epäonnistumisista. Melbournessa Nauru omisti Australian toiseksi korkeimman tornitalon, johon ei kuitenkaan saatu vuokralaisia. Rahaa kului myös omaan lentoyhtiöön ja siihen, että alle 10 000 asukkaan maa lähetti diplomaatteja ympäri maailmaa.

Sijoitusten epäonnistuttua naurulaiset alkoivat lainata rahaa ylellisen elämäntyylinsä jatkamiseksi. Vuoden 2003 lopussa hallitus ei kyennyt maksamaan huomattavan osan saarelaisista työllistäneen julkisen sektorin palkkoja. Seuraavana vuonna maan satelliittiyhteydet katkaistiin maksurästien vuoksi. Edessä oli konkurssi. 

Lyhyesti sanottuna naurulaiset laiskistuivat, hallitus korruptoitui ja fosfaatti loppui. Talouskriisin ja ympäristön pilaantumisen vuoksi puolet saarelaisista lähti maasta. Eräs ministeri kuvasi maan itsenäisyyden aikaa rikastumiseksi roskatunkiolla.

Myöhemmin Australia on ohjannut maahansa pyrkineitä pakolaisia karanteeniolosuhteisiin Naurulle, jonka taloustilanne on parantunut hieman pakolaisbisneksellä. Elinolosuhteet ovat kuitenkin jotain aivan muuta kuin sitä, mitä vuoden 1975 henkeä kohden laskettu bruttokansantuote ennusti. 

Hyvinvointitalouden mittarit

Sosiaali- ja terveysjärjestö Soste on perustamisestaan alkaen vuonna 2012 ehdottanut hyvinvointitaloutta uudeksi lähestymistavaksi, joka auttaa tarkastelemaan talouden ja hyvinvoinnin suhdetta. Suomi valitsi hyvinvointitalouden EU-puheenjohtajuuskaudellaan 2019 sosiaali- ja terveysministeriön pääteemaksi. EU:n neuvosto hyväksyi päätelmät hyvinvointitaloudesta.

Hyvinvointitalouden avulla voi pohtia myös sitä, millaisilla mittareilla naurulaiset olisivat voineet saada tietoa taloutensa ja hyvinvointinsa kehityksestä ja mahdollisesti katkaista katastrofiin johtaneen kierteen.

Sosiologi Erik Allardt (1925–2020) tarkasteli hyvinvointia kolmesta näkökulmasta, jotka ovat elintaso ja perustarpeet (having), sosiaaliset suhteet (loving) ja itsensä toteuttaminen (being). Tuuli Hirvilammi ja Tuula Helne ovat luoneet Allardtin ajatusten pohjalta kestävän hyvinvoinnin teorian, jota voidaan soveltaa  hyvinvointitalouden mittareiden kehittämisessä Uutena ulottuvuutena mukaan on tuotu doing eli tekeminen, joka puolestaan tarkoittaa mielekästä ja vastuullista hyvinvointia edistävää toimintaa.

Millaisilla mittareilla Nauru olisi voinut edistää hyvinvointitaloutta? Having-ulottuvuudessa olisi ollut erittäin tarpeellista mitata luonnonvarojen kulutusta. Se olisi paljastanut tulotason huteran pohjan ja auttanut varautumaan paremmin fosfaatin loppumiseen. Doing-ulottuvuudessa mittareina olisi voinut olla koulutustaso (sisältäen talouden lukutaidon) sekä mielekkään tekemisen: kestävä hyvinvointi olisi vaatinut panostamista myös muuhun kuin diplomatiaan ja julkiseen hallintoon. Loving-ulottuvuudella olisi kyetty arvioimaan yhteisöiden kestävyyttä ja ehkä ehkäisemään ennalta massamuuttoa saarelta. Being-ulottuvuus puolestaan olisi auttanut panostamaan enemmän terveellisiin elämäntapoihin.

Suomessa mietitään paraikaa muun muassa sitä, millaisia hyvinvointitalouden mittareita voitaisiin käyttää sosiaaliturvauudistuksen arvioinnissa. Hankkeen alustavien tulosten mukaan hyvinvointitalouden mittareiden valinnassa on tärkeää kiinnittää huomiota syy-yhteyksiin eli edellä kuvatun esimerkin mukaan muun muassa siihen, miten luonnonvarojen hyödyntäminen, työpanosten käyttö, ihmissuhteet ja terveys ovat kytkeytyneitä toisiinsa talouden ja hyvinvoinnin prosesseissa.

Lue lisää:

Soste: Hyvinvointitalous

STM: Hyvinvointitalous

VNK: Sosiaaliturvan indikaattorit hyvinvointitaloudessa -ohjemalli

Allardt, E. (1993). Having, loving, being: an alternative to the Swedish model of welfare research. In Nussbaum & Sen (eds.) The Quality of Life. Clarendon Press, Oxford.

Hirvilammi, Tuuli & Helne, Tuula (2014) Changing Paradigms: A Sketch for Sustainable Wellbeing and Ecosocial Policy. Sustainability 6(4):2160-2175.

Howes, Stephen & Surandiran, Sherman (2021) Nauru: riches to rags to riches. Devpolicyblog April 12, 2021.

Hughes, Helen (2004): From Riches to Rags. What Are Nauru’s Options and How Can Australia Help? Issue Analysis No. 50. 18 August 2004.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.