Ihmiskaupan vastaisessa työssä korostuu rikosten ilmitulon ja torjunnan edistäminen. Ihmiskaupan kohteeksi joutuneilla yksilöillä nähdään olevan tärkeä rooli tavoitteiden toteutumisessa.
Ihmiskaupan vastaisen työn kokonaisuudessa tuntuu ajoittain unohtuvan, että Suomen perustuslakiin perustuva oikeus saada apua koskee kaikkia. Avun saamisen kytkeminen muihin tavoitteisiin ei ole yksilöiden perusoikeuksien kannalta ongelmatonta, vaikka tavoitteet itsessään ajaisivatkin positiivista yhteiskunnallista kehitystä.
Sote-palvelujen saaminen on itseisarvo
THL osallistui edellisen hallituskauden aikana aktiivisesti suomalaisen ihmiskaupan vastaisen työn kehittämiseen. Työ aloitettiin toteuttamalla laajaan asiantuntija-aineistoon perustuva selvitys ihmiskaupan uhrien asumisen tuesta ja se päättyy ainakin toistaiseksi Ihmiskauppa sote-palveluissa kohdattavana ilmiönä -verkkokoulutuksen julkaisuun toukokuussa 2023.
Edellisestä puheenvuorosta, joka tarkasteli ihmiskaupan vastaisen työn kokonaisuutta sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan näkökulmasta, oli ennen THL:n saamaa toimeksiantoa ehtinyt kulua lähes 20 vuotta. Viesti ei kuitenkaan ole vuosien kuluessa muuttunut miksikään: hallinnonalan tehtävä on tarkastella ihmiskauppaa sitä kokeneen ihmisen näkökulmasta.
Oikeus saada sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita on itseisarvo myös silloin, kun väkivaltaa kokenut henkilö ei halua edistää asiaa rikosprosessissa. Suomessa väkivaltaa kokeiden palveluita parannetaan THL:n ja monien yhteistyötahojen toimesta kehittämällä jatkuvasti esimerkiksi seksuaaliväkivallan uhreille tarkoitettua Seri-tukikeskus- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden turvakotiverkostoa. Väkivaltaa kokeneille tarkoitettuja palveluita kehitetään asiakaslähtöisesti tutkittuun tietoon perustuen. Palveluissa vastataan monipuolisesti väkivaltaa kokeneen tarpeisiin. Myös mahdollinen rikosprosessi huomioidaan turvaamalla esimerkiksi oikeuslääketieteellisten näytteiden ottaminen silloin, jos henkilö on joutunut kokemaan seksuaaliväkivaltaa.
Sote-palvelujärjestelmän itsenäinen rooli on osa toimivaa oikeusvaltiota
Ajatus siitä, että uhrien auttaminen edistää rikostorjuntaa ja rikosvastuun toteutumista pitää paikkansa. Tiedetään esimerkiksi, että henkilön psyykkinen tila vaikuttaa hänen esiintymiseensä oikeudessa ja täten myös oikeudelliseen päätöksentekoon. Sote-palvelujärjestelmän velvoite turvata apua tarvitsevien oikeus perustuslaissakin turvattuun huolenpitoon tulee kuitenkin nähdä itsenäisenä yhteiskunnallisena tehtävänä. Palveluita tulee järjestää myös silloin, kun yksilö ei toimi yhteiskunnan näkökulmasta toivotulla tavalla.
Ihmiskaupan kohteeksi joutuneiden ihmisten tilanteisiin voi liittyä monenlaisia epävarmuustekijöitä: taustalla voi olla esimerkiksi velkaantumista, huolta läheisistä tai pelkoa joutua poistetuksi maasta. On tärkeää, että vaikeissa elämäntilanteissa olevat ihmiset saavat sote-palveluja ilman kytköstä muihin tavoitteisiin tai prosesseihin.
Rikoksentorjunnan tavoitteiden kytkeminen ihmiskauppaa tai muuta hyväksikäyttöä kokeneiden auttamiseen vaatii kriittistä tarkastelua myös siksi, että erilaisissa hyväksikäyttö – ja väkivaltakysymyksissä jako kokijoihin ja tekijöihin ei usein ole mustavalkoinen. Tällöin rikosoikeudellisten näkökulmien huomioiminen voi asettaa haasteita luottamuksellisen asiakas- tai hoitosuhteen luomiselle.
Järjestelmä, joka tarjoaa palveluita jokaiselle apua tarvitsevalle edistää sosiaalista turvallisuutta, hyvinvointia ja terveyttä koko yhteiskunnassa.
Lue lisää
Ihmiskauppa sote-palveluissa kohdattavan ilmiönä -verkkokoulutus