Monissa tilanteissa osallisuudella tarkoitetaan palvelun käyttäjien osallisuutta, mutta yhtä lailla on tärkeää, että ammattilaiset voivat kokea osallisuutta. Me väitämme, että kun ammattilainen on osallinen, myös asiakkaan osallisuus toteutuu paremmin!

Inhimillisestä näkökulmasta ei ole vaikea ymmärtää, miksi meille kaikille on tärkeää tulla kuulluksi ja kuulua johonkin ryhmään tai yhteisöön. Lisäksi useimmat meistä haluavat työssään vaikuttaa ja vaikuttua muiden tekemisistä. Tämä on yhtä tärkeää niin ammattilaisen työn mielekkyyden kuin asiakkaan toimintakyvyn, kuntoutumisen, terveyden ja hyvinvoinnin sekä yhdenvertaisuuden näkökulmista.

Asiakkaiden omannäköistä elämää tukevissa toiminnoissa ja palveluissa on tärkeää, että ihminen löytää yhteyden omiin voimavaroihinsa ja saa siihen tukea.

Uudenlaista ammattilaisuutta

Asiakkaiden osallisuuden edistämisen taustalta löytyy ajatus uudenlaisesta ammatillisuudesta. Uudenlainen ammatillisuus ei tarkoita, etteikö ammatillista tietoa ja taitoa tarvittaisi. Enemmän on kyse siitä, että työhön löydetään uusia rooleja ja tapoja tehdä työtä: ammattilaisesta tulee asiakkaan omia voimavaroja ja valintoja tukeva, vaihtoehtoja tarjoava rinnalla kulkija, joka ei pitäydy vain tutuiksi tulleissa perinteisissä menetelmissä.

Työtä tehdään luottaen ihmisiin ja yhteistyöprosesseihin. Erään ammattilaisen sanoin: ”Joskus pitää heittää ammatillisuus hetkeksi romukoppaan ja uskaltaa luottaa vuorovaikutuksen voimaan, toimia luonnollisesti ihmiseltä ihmiselle, mikä voi olla huikea ammatillisen kasvun kokemus”.

Osallisuutta voidaan lisätä hyvin pienilläkin teoilla. Se on jotain, mikä on meissä sisäistä: sekoitus asennetta ja ihmiskäsitystä, luottamusta ja arvostusta. Se voi näkyä tasa-arvoisena vuorovaikutuksena, jossa ei tarvitse jännittää tai pelätä ilmaista omia näkemyksiä. Se ei ole työväline, jonka voit jättää naulakkoon työpäivän päätteeksi. Se on toisen ihmisen kunnioittamista.

Osallisuus ei ole uusi näkökulma – mutta vuosien varrella näkemys on entisestään jäsentynyt

Mistään uudesta asiasta osallisuudessa ei ole kysymys. Yhdyskuntatyöstä (community work) ja sosiaalisia voimavaroja tukevasta verkostotyöstä alettiin puhua jo 1990-luvulla. Siltä pohjalta nousi muun muassa Cable-menetelmä, tuttavallisemmin Kaapeli-valmennus, ja samaa ideologiaa heijasteleva, tavoitteelliseen yhteistoimintaan tähtäävä valmentava johtaminen.

Ihmisen itsemääräämisoikeutta kunnioittavasta ja omaehtoiseen toimintaan tukevasta toiminnasta on puhuttu pitkään. Tietoa ja tutkimusta kohtaamisesta, vuorovaikutuksesta, ihmisyydestä, ihmisenä olemisen tasavertaisuudesta sekä ihmistä arvostavasta tavasta toimia on myös ollut paljon.

Usein näitä asioita on pohdittu enemmän järjestelmälähtöisesti eikä niinkään asiakkaan kanssa yhdessä toimimisen näkökulmasta. Erityisesti asiakasosallisuutta vahvistavalle toiminnalle on saatu uudet kasvot käytännön kehittämistyön ja osallisuuden teoreettisen viitekehyksen avulla (Isola ym., THL 2017).

Osallisuuden edistäminen tarvitsee jatkuvuutta. Kehittämishankkeissa on havaittu, että osallisuustyö saadaan juurtumaan osaksi jatkuvaa työtapaa, kun asiakkaat otetaan mukaan kaikkeen toimintaan jo suunnitteluvaiheessa ja kun riittävän monet työntekijät sitoutuvat samaan päämäärään.

Osallisuusajattelu juurtuu, kun tieto osallisuustyön hyödyistä leviää. Osallisuustyölle tarvitaan myös työyhteisön ja johdon tukea ja kannustusta, jotta työntekijät rohkaistuvat vaikuttamaan omaan työhönsä, ottavat aikaa asiakkaaseen tutustumiseen ja katsovat yhdessä asiakkaan kanssa asioita ”laatikon ulkopuolelta”. Myös ammattilaisten ja asiakasedustajien verkostot tukevat uutta ammatillisuutta.

Ammattilaisille, jotka kohtaavat paljon palveluja tarvitsevia ja heikossa asemassa olevia, kertyy paljon arvokasta tietoa. Heitä kannattaa kuulla ja heidän kehittämisehdotuksiaan hyödyntää.

Mahdollistetaan toinen toistemme osallisuus yhteisöissä ja yhteiskunnassa!

Lisätietoja

Ammattilaisten osallisuus edistää palvelujen vaikuttavuutta

Vuorovaikutus osallisuuden lähtökohtana: Osallisuutta edistävät tekijät opioidikorvaushoidossa hanketyöntekijän näkökulmasta. Köntti, Irina (2019)

Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa (THL 2017)

Heikoimmassa asemassa olevien osallisuus (Thl.fi)

Kommentit

Sirkka Rousu

09.03.2020 12:38

Kiitos, on tärkeää muistuttaa organisaatioita ja sen johtoa ja päättäjiä työntekijöiden osallisuuden merkityksestä ja siitä että työssä voisi toteutua autonomia myös käytännön asiakastyössä. Keski-Uudenmaan sote uutena sote-järjestäjäorganisaationa on omassa strategiassaan ja sen käytännön toteuttamiseksi hyväksynyt osallisuusohjelman, näemme että osallisuus on keskeinen toimintakulttuurin tekijä. Löytyy Keusoten nettisivuilta.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *