Vuonna 2020 Suomessa itsemurhakuolemia oli 717, mikä oli 29 kuolemaa vähemmän kuin edeltäneenä vuonna. Itsemurhakuolleisuus on Suomessa pienentynyt huomattavasti vuodesta 1990. Myönteisestä muutoksesta huolimatta itsemurhakuolemien ehkäisy ja mielenterveyden voimavarojen vahvistaminen vaativat jatkuvaa aktiivisuutta ja pitkäjänteisiä toimenpiteitä.

Itsemurhien ehkäisy ei kuitenkaan ole yksinomaan terveydenhuollon eikä myöskään pelkästään sosiaali- ja terveystoimen tehtävä. Jotta itsemurhakuolemia voidaan estää ja ehkäistä, on meidän kaikkien toimittava. Itsemurhavaaran tunnistaminen on tähän avain. Yhdessä ihmisen itsensä ja hänen läheistensä kanssa voimme tällä avaimella avata oven asianmukaiseen hoitoon.

Hankkeet kehittävät käytäntöjä itsemurhien ehkäisemiseksi

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi kansallisen mielenterveysstrategiansa helmikuussa 2020. Se sisältää itsemurhien ehkäisyohjelman vuoteen 2030 asti. Osa mielenterveysstrategian rahoituksesta kohdennetaan itsemurhien ehkäisyä kehittäviin toimenpiteisiin. Näitä toimenpiteitä ovat tänä vuonna käytännön tasolla toteuttamassa viisi hanketta eri puolilla maatamme.

Itsemurhien ehkäisyn hankkeet kehittävät arkiympäristössään hyviä käytäntöjä. Ne ovat verkostoituneet ihmisiin ympärillään, jotka kohtaavat hädässä olevia. Kohtaamisia heillä on myös itsemurhavaarassa olevien kanssa. Nämä kohtaamiset voivat olla viimeisiä mahdollisuuksia auttaa, ohjata saamaan asianmukaista apua ja estää itsemurhakuolemia.

Itsemurhien ehkäisyn hankkeet tallentavat parhaat käytäntönsä Innokylään. Sieltä ne ovat vapaasti saatavissa, omaksuttavissa ja otettavissa käyttöön. Myös niiden kehittäminen edelleen nykyistä paremmiksi on toivottavaa. Olennaista on, että niitä käytetään joko sellaisenaan tai jalostettuina, jotta apu menee perille.

Yksi näiden hankkeiden kehittämistä ideoista esitellään YK:n kansainvälisen itsemurhien estämisen päivän (World Suicide Prevention Day) webinaarin itsemurhien tunnistamisesta. Kainuun soten Mukana elämässä -hanke kertoo tuolloin Käypä hoito -suosituksesta jalostamansa keinon itsemurhavaaran arvioimiseksi.

Lisätietoja 9.9. tapahtumasta verkkosivuiltamme:
Itsemurhavaara: miten tunnistan ja miten toimin? -seminaari (thl.fi)

Vastuullinen uutisointi voi auttaa ihmisiä

Itsemurhasta uutisoiminen sisältää huomattavan vaaran, koska uutisointitapa voi lisätä itsemurhakuolemia. Monet tutkimukset maailmalta ovat osoittaneet, että itsemurhan julkisuus ja uutisoinnin yksityiskohtaisuus antavat mallin, joka herkästi kopioidaan. Etenkin nuoret ja masentuneet ovat alttiita esimerkin vaikutuksille. Sitä vastoin vastuullinen uutisointitapa voi auttaa itsemurhavaarassa olevia hakemaan apua.

Media-alan ammattilaiset tarvitsevat tietoa ja tukea, jotta he tietävät, miten uutisoida itsemurhakuolemista vastuullisesti. Tätä tarkoitusta varten suomalaiset media-alan ammattilaiset ovat laatineet 8 kohtaa sisältävän muistilistan, kun uutisen tai jutun aiheena on itsemurha. Muistilista on vapaasti kaikkien luettavissa.

Lue lisää:

Itsemurhien ehkäisy (Innokylä)
Itsemurhien ehkäisy -hankkeet (thl.fi)
Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito. (Duodecim Käypä hoito)
Muistilista itsemurhista uutisointiin (pdf 30,2 kt)
Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt 2020. (pdf 585 kt)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.