Alkoholilain uudistus on tällä viikolla tulossa ratkaisevaan käsittelyyn eduskunnassa.  Hallituksen esitys sisältää useita kannatettavia norminpurkua edistäviä muutoksia, mutta myös kansanterveyttä vahingoittavia ja kansantaloutta rasittavia ehdotuksia.

Asiantuntijat tuottavat päätöksentekoon tietopohjan, poliitikot tuovat käsittelyyn arvot.

Kansanedustajien tulee nyt osoittaa johtajuutta ja tehdä päätöksensä itsenäisesti ja valistuneesti.

Mikä hinta kannattaa maksaa aikuisen alkoholinkuluttajan elämän mukavoittamisesta ja siitä, että hän saa ostettua lisää erilaisia alkoholijuomia aiempaa helpommin ja halvemmalla.  Vai tehdäänkö nyt päätös, jossa on arvokasta olla heikompiosaisten puolella, niiden jotka joko kärsivät itse alkoholihaitoista tai jotka joutuvat kärsimään vaikkapa vanhempiensa alkoholin käytöstä.

Tutkimusten valossa ei ole minkäänlaista epäselvyyttä siitä, että ehdotetut lakimuutokset lisäisivät suomalaisten alkoholinkäyttöä. Selkeästi haitallisin on ehdotus nostaa päivittäistavarakaupoissa myytävien juomien alkoholipitoisuuden yläraja 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin.

Haittoja vähättelevän puheen prosentin osista ei pidä antaa hämätä. Tällä kertaa prosentin osilla on merkitystä.  Jokainen alkoholipitoisuusprosentin kymmenys, jonka nykyisin kaupassa myytävät alkoholijuomat vahvenevat, merkitsee 27 miljoonan keskiolutpullon verran lisää alkoholinkulutusta.

Vahvenemista voidaan odottaa tapahtuvan useiden prosentin kymmenysten edestä, koska alkoholilaki merkitsisi loppua nykytilanteelle.  Tällä hetkellä saatavuus ja  hinta yhdessä ohjaavat asiakasta valitsemaan keskioluen nelosoluen sijaan.  Vahvenemisen lisäksi alkoholilaki lisäisi kulutusta myös siksi, että laajeneva valikoima, ostamisen helppous ja oletettavasti halventuva nelosolut lisäisivät kysyntää.

Panimotuotteet muodostavat yli puolet kaikesta suomalaisten käyttämästä alkoholista. Siksi oluet ovat merkittävässä roolissa. Alkoholisoituminen tapahtuu vahvemmalla oluella nopeammin kuin miedommalla, ja riskikäyttäjien voidaan olettaa olevan ensimmäisten joukossa vaihtamassa vahvempaan.

Kulutuksen lisääntyessä myös haitat lisääntyisivät. Tällä on kestävyysvajeen kannalta kaksinkertainen vaikutus: kulutuksen kasvu lisää erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia, ja samalla se vähentää kustannusten maksajien määrää sairastavuuden, kuolleisuuden ja työkyky- sekä työtehovaikutusten kautta.

Alkoholinkulutuksesta johtuvien haittojen kustannusten tiedetään jo nykyisellään olevan ainakin 2 miljardia euroa vuodessa.  Tämä on varmasti aliarvio, koska mukaan lasketaan vain kustannukset, jotka rekistereissä on kirjattu alkoholin aiheuttamiksi. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeeseen johtavassa masennuksessa tai kalliin ja pitkäaikaisen sairasloman aiheuttamassa tapaturmassa kirjaus harvoin tehdään. Kirjattuihin tapauksiin kuuluu vuosittain noin 32 000 vuodehoitojaksoa. Erillistutkimusten perusteella tiedetään, että viikonloppuisin jopa puolet sairaaloiden päivystyksiin tulevista tapaturmapotilaista on humalassa, ja esimerkiksi Kuopiossa alkoholi oli taustalla lähes viidenneksessä tehohoitopäivistä.

Päihteillä on huomattava osuus poliisin valvonta- ja hälytystehtävissä. Alkoholin kulutuksen kasvun on tutkimuksissa todettu lisäävän pahoinpitelyrikoksia siten, että yhden litran kasvu keskikulutuksessa on pitkällä aikavälillä johtanut kuuden prosentin kasvuun pahoinpitelyrikoksissa.

Suomessa on arvioitu, että noin puoli miljoonaa yli 15-vuotiasta kokee melko vakavaa haittaa läheisensä alkoholinkäytön vuoksi. Lisäksi on arvioitu, että Suomessa on tällä hetkellä 65—70 000 lasta, joiden vähintään toisella vanhemmalla on vakava päihdeongelma. Päihdeongelma ja siihen kietoutuneet muut ongelmat ovat tavallisin syy lastensuojelun asiakkuuteen sekä huostaanottoon. Vuoden sijoitus laitoshoidossa maksaa yhteiskunnalle 93 000 €; menetetty lapsuus on korvaamaton.

Mistä leikataan kaikki ne miljoonat, joita alkoholin aiheuttamien lisääntyvien kustannusten kattaminen vaatii? Eikö lisäkulujen synnyttämisestä olisi hyvä pidättäytyä ja käyttää kyseiset veroeurot vaikkapa nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen tai lasten päivähoidon ja vanhustenhoidon laadun parantamiseen?

Kommentit

Timo

13.12.2017 15:29

Tässä koko keskusstelussa on harhauduttu pahasti todellisuudesta. Alkoholi on ollut suomalaisille halpaa jo vuosia, eikä Alkossa käy kuin hyväntahtoiset hölmöt. Baltian ja Ruotsin tuonnin lisäksi on tarjonta eurooppalaisissa nettikaupoissa ”rajaton” verrattuna Alkoon ja juomat tulevat kotiovelle. Tulli on asiassa aivan kädetön. Suomalaiset eivät juuri enempää pysty kurkusta kaatamaan, vaikka viinitkin tulisi ruokakauppoihin.
Kyllä tässä on kysymys siitä miten edes osa siitä 300 -1500 miljoonasta ulkomaille virtaavasta eurosta (arvioijasta riippuen) saataisiin pidettyä kotimaassa. Keinot on tiedossa, mutta liian monen ”asiantuntijan” asema on vaakalaudalla, että uskallettaisiin virallisesti purkaa Alkon monopoli ja laskea alkoholiverot edes Viron tasolle. Vaarana nimittäin on, ettei suomalaiset juokaan itseään hengiltä. Senhän olisi voinut tehdä jo.

Riikka Rossi THL

13.12.2017 12:50

Lainaus THL:n Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet -aihesivuston Usein kysytyistä kysymyksistä:

”Asetuksessa alkoholiyhtiön toiminnasta sanotaan, että Alkon tehtävänä on huolehtia sille eräin poikkeuksin yksinoikeudeksi säädetystä alkoholijuomien vähittäismyynnistä siten, että tavoitteena on ehkäistä alkoholin kulutuksesta aiheutuvia haittoja. Tämä erityistehtävä muodostaa harkitun poikkeuksen osakeyhtiölain mukaiseen yhtiöiden tarkoitukseen eli voiton tuottamiseen osakkeenomistajille.

Yhtiölle laissa määritellyn erityistehtävän vuoksi Alko Oy:n omistajaohjauksesta ja valvonnasta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö.

Alkon hallitukseen on valittu koko nykyisen alkoholilain ajan sekä liiketaloutta että terveyspolitiikkaa tuntevia jäseniä. Sosiaali- ja terveysministeriö on valinnut THL:n pääjohtajan Alkon hallitukseen edustamaan terveyspoliittista asiantuntemusta.”

Riikka Rossi
THL:n blogin tuottaja

Jarmo Kangasaho

13.12.2017 11:25

” Selkeästi haitallisin on ehdotus nostaa päivittäistavarakaupoissa myytävien juomien alkoholipitoisuuden yläraja 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin.” kirjoittaa ALKOn hallituksen jäsen.

Oma lehmä ja hallituspalkkio ei ole varmasti ojassa….

Jaakko Tuominen

13.12.2017 11:18

”Mistä leikataan kaikki ne miljoonat, joita alkoholin aiheuttamien lisääntyvien kustannusten kattaminen vaatii? Eikö lisäkulujen synnyttämisestä olisi hyvä pidättäytyä ja käyttää kyseiset veroeurot vaikkapa nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen tai lasten päivähoidon ja vanhustenhoidon laadun parantamiseen?”

Otetaan sitten vaikkapa tällainen näkökulma: tämänKIN hallituksen aikana leikataan lasten-, vanhusten-, sairaan-, jne. hoidosta, koulutuksesta, postipalveluista, VR:ää yksityistetään, jne. yms.
Samaan aikaan yhä pienempi osa suomalaisten juomasta alkoholista hankitaan valtion – kalliista (esim. Alkon tj:n palkka on kolminkertainen pääministerin palkkaan nähden ja mm. kirjoittajan eli Juhani Eskolan hallituspalkkio) – monopolivähittäismyymälästä. Silti siitä EI (voi?) leikata. MIKSI?
Jos kysyttäisiin suomalaisilta, niin enpä usko, että jokin valtion alkoholin vähittäismyynti olisi valtion/julkisen sektorin prioriteettilistalla edes top 30:ssä. 🙂

Hannu Uusitalo

13.12.2017 11:18

Erinomaisesti kiteytetty valintatilanne kansanedustajilla. Kannattaa seurata, miten he käyttäytyvät.
Blogiin eivät kaikki asiat mahdu. LIsään vielä sen, että solidaarisuus voi olla myös itselle edullista, kun etukäteen ei voi tietää, kehen haitat iskevät. Ja jos A-olut ynnä limuviinat vahittaiskauppaan tulevat, haitat iskevät entistä useampiin.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *