Olimme jännittävää aikaa marraskuun alun viikonloppuna vuonna 2013. Laskettu aika oli käsillä ja viimeisiä hetkiä odotettiin tyynesti. Syntyisikö se ajoissa ja terveenä? Ammattitaitoiset kätilöt olivat seuranneet etenemistä tarkasti. Testien ja käyrien perusteella kaikki vaikutti olevan valmista h-hetkeä varten.

Aika tuli ja syntyminen varmistui. Sitä vierihoidettiin tarkasti, tarkkailtiin, kuunneltiin ja mitattiin. Kaikki meni hyvin. Suomeen oli syntynyt ensimmäinen potilastietojärjestelmä, jolla liittyi ihan oikeasti valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Kun synnytys ja lapsivuodeaika olivat menneet hyvin, seurantaa jatkettiin vielä tovi. Kun seurantaa oli tehty riittävästi, aloitettiin laajamittainen levittäminen ja käyttöönotot eri puolilla Suomea.

Tällä hetkellä Potilastiedon arkisto on käytössä jo lähes kaikkialla julkisessa terveydenhuollossa. Terveydenhuollon yksiköt tallentavat arkistoon potilastietoja omista tietojärjestelmistään tietoturvallisesti. Tietoja kertyy ajan mittaan ja sitä mukaa kun arkiston käyttö laajenee.

Voit tarkastella omia potilastietojasi tietokoneeltasi vaivattomasti, ajasta ja paikasta riippumatta. Palvelussa voit myös asettaa suostumuksia ja kieltoja omien tietojesi käyttämisestä.

Hyödyt valtakunnallisesta palvelusta myös liikkuessasi eri osissa maata ja kun käytät useita terveydenhuollon palveluita. Jahka yksityisen terveydenhuollon organisaatiot liittyvät mukaan, myös niiden tiedot ovat saavutettavissasi samassa palvelussa. Potilastiedon arkiston tietoja voivat käyttää aina ne terveydenhuollon yksiköt, jotka potilasta hoitavat.

Sähköinen resepti avasi tietä Potilastiedon arkistolle

Itä-Savon sairaanhoitopiirissä (Sosteri) marraskuussa 2013 tehty ensisynnytys hälvensi tummia, sinisen synkkiä tunteita: olimme kirineet Viron sähköisen terveydenhuollon saavutusten rinnalle.

Kansallinen itsetunto koheni sitä paremmaksi, mitä useampi tietojärjestelmä saatiin valmiiksi ja mitä useampi terveysasema ja sairaala liitetyksi Potilastiedon arkistoon.

Suomalaiset ammattilaiset kirjaavat ja tallentavat potilastietoja jatkuvasti, laajasti ja maantieteellisesti kattavasti potilastietojärjestelmiinsä. Sieltä tiedot siirtyvät Potilastiedon arkistoon. Suomessa julkisessa terveydenhuollossa potilastietoja kertyy arkistoon kattavasti, kun taas etelän naapurissa kertyminen ei ole yhtä laajaa.

Hopsan, olimme kirineet rinnalle ja ohi vuonna 2014!

Sähköisen reseptin käyttöön otto suunnitelmissa ennustettiin, että reseptien tiedot kertyisivät nopeasti valtakunnalliseen Reseptikeskukseen. Ennuste toteutui. Sähköisten reseptien määrä kaikista resepteistä on nyt yli 90 prosenttia, julkisen terveydenhuollon resepteistä lähes kaikki.

Sähköisiä reseptejä kirjoitetaan nykyisin noin 4 miljoonaa kuukausittain.

Omakanta-palvelu avoinna netissä 24/7

Kun nyt sähköinen resepti on laajassa käytössä sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa ja Potilastiedon arkisto julkisessa terveydenhuollossa, kansalaiset saavat lähes reaaliaikaisesti käyttöönsä samat terveydenhuoltoon kertyneet tietonsa kuin terveydenhuollon henkilökuntakin.

Oman potilaskertomuksesi tiedot löytyvät kätevästi Omakanta-palvelussa verkossa. Sieltä löytyvät tiedot myös resepteistä. Kansalaisella on mahdollisuus itse tarkistaa Omakannassa, missä organisaatioissa hänen tietojaan on käytetty.

Omakanta on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa, sinne pääsee internetin kautta paikkakunnasta riippumatta. Kätevää. Hyödyllistä.

Lue lisää:

Omakanta-palvelu

Kanta-palvelut thl.fi’ssä

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *