Käyttäytymisen ymmärrys avainasemassa hoitoon liittyvien infektioiden torjunnassa ja antibioottiresistenssin hillinnässä

Antibioottiresistenssi tarkoittaa bakteerien kykyä vastustaa niiden aiheuttamien infektioiden hoitoon käytettyjä antibiootteja. Antibioottiresistenssi on maailman suurimpia terveysuhkia ja sen seurauksena kuolee laskelmien mukaan vuosittain yli miljoona ihmistä. Vaikka tilanne on Suomessa toistaiseksi hyvä verrattuna moniin muihin maihin, myös meillä antibioottiresistenssin lisääntyminen aiheuttaa huolta siitä, että tällä hetkellä tavanomaisina pidetyt infektiot muuttuvat tulevaisuudessa vaarallisiksi. Nykytilan ylläpitäminen vaatii aktiivisia toimia.

Pelkkä antibioottien käytön vähentäminen tai rajaaminen ei riitä. On tärkeää, että myös infektioiden syntyä pyritään ehkäisemään. Mitä vähemmän bakteerien aiheuttamia infektioita on, sitä vähemmän on myös resistenttien bakteerien aiheuttamia infektioita ja sitä vähemmän tarvitaan antibiootteja, jolloin myös bakteerien mahdollisuudet kehittää resistenssiä vähenevät. Tästä syystä infektioiden torjunta ja resistenttien bakteerien leviämisen estäminen ovat tärkeitä toimia taistelussa antibioottiresistenssiä vastaan.

Terveyden- ja sosiaalihuollossa on tärkeää estää infektioiden leviämistä asiakkaasta toiseen. Asiakas saattaa myös saada infektion omista mikrobeistaan esimerkiksi jonkun toimenpiteen yhteydessä. Tärkein hoitoon liittyvien infektioiden torjuntakeino on käsihygienia, jossa avainasemassa on alkoholipohjaisen käsihuuhteen riittävä käyttö. Valitettavasti pandemian jälkeen käsihuuhteen kulutus on maailmanlaajuisesti kääntynyt laskuun.

Miten löytää parhaat keinot muuttaa tilannetta?

Tämähän on helppoa eli ei muuta kuin käsihygieniaa lisäämään! Mutta miten? Jokaiselle meille tulee heti ideoita toimenpiteistä, mutta mikä niistä mahtaisi toimia?

Koska käsihygienia koostuu käyttäytymisistä – siitä, että joku tekee jotain – kannattaa erilaisten toimenpiteiden suunnitteluun ja valintaan valjastaa käyttäytymistieteelliset keinot.

Ensimmäinen askel käyttäytymisen muuttamisessa on sen syiden ymmärtäminen. Käyttäytymisen syyt voidaan tiivistää kolmeen. Käyttäytyäkseen tietyllä tavalla, on ihmisellä oltava siihen

kykyjä

motivaatiota

tilaisuuksia

Meidän täytyy siis osata toimia halutulla tavalla, meillä täytyy olla tarpeeksi tärkeitä syitä tehdä niin ja ympäristömme pitää olla sellainen, että haluttu käyttäytyminen on mahdollista. Ympäristön fyysisten resurssien (esim. aika, välineet) lisäksi myös sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät kuten toimintatavat, normit ja arvot vaikuttavat suuresti käyttäytymiseemme.

Mitä paremmin ymmärrämme näitä syitä, sitä paremmin pystymme myös kohdistamaan toimenpiteitä emmekä toimi omien oletustemme varassa.

Miten toimenpidesuunnittelua tehdään käytännössä?

Ongelman ratkaisu alkaa siitä, että määrittelemme, kenen haluamme tekevän mitä, missä ja milloin, minkä jälkeen voimme tarvittaessa etsiä syitä sille, miksi tämä tavoite ei toteudu.

Esimerkiksi käsihuuhteen liian vähäistä käyttöä voisi lähestyä näin:

Tavoitteeksi asettaisimme, että sairaalan henkilökunta käyttää alkoholipohjaista käsihuuhdetta oikean määrän WHO:n hyvän käsihygienian viiden muistisäännön mukaisesti.

Tilanteen kartoittamiseksi haastateltaisiin ja havainnoitaisiin henkilökuntaa. Tarkkaillaan esimerkiksi:

Onko kiire tai työpaine esteenä käsihuuhteen käytölle?

Onko henkilökunnalla riittävä tieto ja taidot käsihygieniasta?

Onko käsihygienian tarkoitus ymmärretty ja motivoiko se riittävästi?

Havaintojen analyysi voisi paljastaa, että kiireen vuoksi henkilökunta käyttää mieluummin käsineitä, koska luulee sen vähentävän käsihuuhteen tarvetta.

Toimenpiteiden suunnitteluvaiheessa keskityttäisiin tällöin erityisesti murtamaan väärinkäsityksiä käsineiden käyttöön liittyen ja kehitetään työjärjestelyjä, jotka vähentävät kiirettä.

Lopuksi toimenpiteet toteutettaisiin ja niiden vaikutusta käsihuuhteen käyttöön seurattaisiin. Myös palautetta olisi hyvä kerätä ja tehdä tarvittaessa muutoksia.

Käyttäytymisen muuttaminen on yleensä vaikeaa eikä nytkään tarjolla ole taikatemppuja. Käyttäytymisen alkulähteille palaaminen on kuitenkin hyvä paikka aloittaa.