Heinä-elokuussa 2018 Euroopan komissio järjesti avoimen julkisen kuulemisen kesäajan käytöstä ja sai vastauksia jokaisesta 28 jäsenmaasta. Aktiivisimmin kyselyyn vastasivat saksalaiset ja itävaltalaiset, suomalaiset olivat aktiivisuuslistan sijalla 5, ja vähiten asia kiinnosti Britanniassa.

Tulos: 84 prosenttia 4,6 miljoonasta kyselyyn vastanneesta kannatti kesäaikasäännöksistä luopumista. Kielteisimmin suhtautuivat suomalaiset ja puolalaiset; heistä 95 prosenttia halusi lopettaa kesäajan käytön. Vastanneiden enemmistö kannatti kesäaikasäännösten säilyttämistä vain Kreikassa ja Kyproksella.

Odotamme kuitenkin vielä julkisen kuulemisen viimeiseen kysymykseen saatujen vastausten julkistamista. Tuo kysymyshän oli: Jos kellonajan siirrosta luovutaan, mitä vaihtoehtoa pidätte parhaana? Siirrosta luopuminen ja jääminen

  • pysyvään kesäaikaan (kellonaika tunnin talviaikaa edellä)
  • pysyvään talviaikaan
  • ei mielipidettä tai en tiedä.

Vaikka meille ei ole vielä kerrottu, miten vastaukset tähän kysymykseen jakautuivat, komission puheenjohtaja ehti jo televisiohaastattelussaan ilmoittaa, että Euroopan unioni siirtyy pysyvään kesäaikaan. Mitä seurauksia tästä olisi odotettavissa?

Valoisat aamut ja hämärät illat auttaisivat tahdistamaan sisäistä kelloa

Pysyvän kesäajan aamut lokakuun lopulta maaliskuun lopulle olisivat nykyistä pimeämpiä, koska aamu sarastaisi tunnin nykyistä myöhemmin. Tämä aiheuttaisi sisäisen kellon käyntiin lisää jätätystä, mikä johtaa unirytmin muutoksiin, yöunen katkoksiin, väsymykseen ja mielialan laskuun. Huonosti nukutut yöt rasittavat myös sydäntä ja verisuonia, voimistavat nälän tunnetta ja heikentävät sokerinsietoa. Lokakuulta helmikuulle olisi odotettavissa niin univelan kuin kaamosoireilun yleistyminen.

Pysyvä normaaliaika eli talviaika taas tarkoittaisi sitä, että maaliskuun lopulta lokakuun lopulle illat olisivat nykyistä hämärämpiä, koska ilta hämärtyisi ja aamu sarastaisi tunnin nykyistä aiemmin. Tämä olisi sisäisen kellon toimintaa tahdistava aikamerkki, joka edistää nukahtamista ja voisi myös johtaa parempiin yöuniin. Nykyisin suomalaiset kärsivät univaikeuksistaan useimmiten juuri kesäisin, ja iltavirkkujen ja univelkaisten osuus niin murrosikäisistä kuin aikuisista on viime vuosina suurentunut.

Suomen normaaliaika (lokakuun lopulta maaliskuun lopulle) on noudattanut Itä-Euroopan normaaliaikaa (EET, UTC+2). Jos valitsemme pysyvän normaaliajan, pysymme tällä samalla aikavyöhykkeellä. Jos valitsemme pysyvän kesäajan, vaihdamme aikavyöhykettä ja alamme noudattaa Moskovan aikaa (MSK, UTC+3). Käytännössä tätä aikaa Suomi on noudattanut kesäaikana (maaliskuun lopulta lokakuun lopulle).

Aikaisemmin sarastava aamu suojaa terveyttä

Yli 10 tutkimusta Saksasta, Venäjältä ja Yhdysvalloista on selvittänyt aikavyöhykkeen terveysvaikutuksia. Saman aikavyöhykkeen länsilaidalla asuvilla on itälaidalla asuvia useammin kaamosoireita ja univaikeuksia sekä tiettyjä syöpäsairauksia. Aikavyöhykkeen itälaidalla aikaisemmin sarastavat aamut näyttävät myös muokkaavan ihmisiä enemmän aamuvirkuiksi ja länsilaidalla asuvissa on puolestaan enemmän iltavirkkuja.

Suomessa on iltavirkkujen osuus aikuisista kasvanut 9 prosentista 13 prosenttiin ja aamuvirkkujen vähentynyt 33 prosentista 21 prosenttiin 1980-luvulta 2000-luvulle. Lisäksi 2010-luvun aikana niiden, jotka eivät mielestään nuku tarpeeksi, osuus on kasvanut muutamalla prosenttiyksiköllä niin aikuisten kuin nuorten keskuudessa.

Unirytmin ja yöunen häiriöistä johtuvat haitat ovat siten jo yleistymässä suomalaisilla. Pysyvään kesäaikaan siirtymisestä olisi odotettavissa, että nämä haitat yleistyvät tai voimistuvat edelleen. Lisäksi ne rasittavat sydäntä ja verisuonia, heikentävät sokerinsietoa ja altistavat lihomiselle. Koko väestön terveyttä koskettavina aikavyöhykettä käsittelevillä päätöksillä on siten myös kansanterveydellistä merkitystä.

Kesäajan lyhyt historia

Kesäajan käytön aloittivat Saksa ja Itävalta-Unkari huhtikuussa 1916, ja pian se oli käytössä monessa maassa. Sodan jälkeen Britannia jatkoi kesäajan käyttöä ja on sitä siitä asti tulisimmin puolustanut. 1940-luvulla kesäaika otettiin jälleen laajasti käyttöön ja silloin kesäaikaa kutsuttiin sota-ajaksi. Vasta nykyaikana on kesäaikaan voitu luoda myönteisiä mielikuvia.

Pysyvä kesäaika on jo ollut käytössä maailmalla, Saksassa vuosina 1940–1942 ja Irlannissa vuosina 1940–1946. Pysyvää kesäaikaa on rauhan aikana myös kokeiltu huonoin tuloksin sekä Britanniassa ja Irlannissa vuosina 1968–1971 että Venäjällä vuosina 2011–2014. Ihmiset kokivat pysyvän kesäajan myötä pimeämmät talviaamut rasittaviksi, ja valitusten yltyessä pysyvästä kesäajasta luovuttiin.

Näiden kokemusten perusteella voisi ajatella, että ihmiset eivät halua pysyvää kesäaikaa. Tänä vuonna on pysyvää kesäaikaa kuitenkin jo ehditty vaatia lakiteitse otettavaksi käyttöön niin Floridassa kuin Kaliforniassa. Nyt on EU-maiden samalla lailla käytävä keskustelu asiasta. Käytännössä kesäajan käytön lopettaminen tarkoittaa aikavyöhykkeen valintaa.

Kaiken takana on kello

Ihmisen sisäinen kello mittaa vuorokautta, jonka pituus ei ole täsmälleen 24 tuntia. Ihmisen sisäinen kello on herkimmillään valon vaikutuksille maapallon aamun tunteina. Silmiin aamuisin lankeava valo poistaa sisäisen kellon jätätyksen ja tahdistaa sisäisen vuorokautemme 24 tuntiin. Iltaisin valo johtaa sisäisen ja ulkoisen aikataulun epätahtiin.

Kesäajan käyttö onkin haitannut etenkin iltavirkkuja voimistamalla heidän sosiaalista aikaeroaan (engl. social jet lag). Etenkin iltavirkut myös hyötyvät valoisista aamuista ja aiemmin hämärtyvistä illoista, sillä silloin heidän yöunensa aikaistuu ja pitenee ja vireystilansa kohenee. Iltavirkut todennäköisesti kannattavatkin sitä, että valitsemme pysyvän normaaliajan.

Aamun valosta tulee ehtyvä luonnonvara. Toteutuipa ilmastonmuutoksen skenaarioista mikä tahansa, Suomessa talvet synkistyvät. Tällöin pysyvän kesäajan valitseminen olisi karhunpalvelus suomalaisille. Pysyvä kesäaika pimentäisi aamut juuri silloin, kun päivät ovat paitsi lyhimmillään myös pilvisimmillään, marraskuulta tammikuulle.

Lue lisää:

Sisäisen kellon toimintaperiaate

Suomalaisen FinTerveys 2017 -tutkimuksen tuloksia

Kommentit

Mika Kaunisaho

24.09.2018 07:36

On kummallista että THL:n sivuilla voi blogi muodossa esittää omia, usein henkilökohtaisia näkemyksiä jotka eivät sitten olekkaan THL:n kanta.
Jos nämä Partosen mielipiteet olisivat tieteellinen fakta, länsi suomessa sairastavuus olisi huomattavasti suurempaa kuin idässä. Kuitenkin asia on juuri päinvastoin vaikka esimerkiksi 3.9 Vaasassa jouduttiin olemaan myrkyllisessä iltavalossa noin 35 minuuttia kauemmin kuin Ilomantsissa. Olisi mielenkiintoista nahdä sairastuvuus tilastot itä ruotsalaisten ja länsi ranskalaisten välillä jotka ovat samalla aikavyöhykkeellä. Tulisiko sieltä tukea Partosen teorioille?
Mielestäni THL:n sivut pitää sisältää pelkkää faktatietoa ja mielipidekirjoituksia varten on omat fooruminsa. Muutenkin olisi hyvä jos julkisuudessa olisi myös muiden asiantuntijoiden lausuntoja kuin Partosen näkemys koska uskon muitakin asiantuntijoita löytyvän vaikka yhden totuuden maassa elämmekin.

Mika Kaunisaho

19.09.2018 06:17

Partonen on ilmeisesti unohtanut sen. että nykyään on ihmisillä käytössä sähkön myötä keinovaloa joten ei ole pakko mennä nukkumaan yhtään aikaisemmin vaikka aamuterroristit kuinka siirtelisivät kelloa.
Muutenkin tuntuu tämä Partosen jatkuva esilläolo kummalliselta propagandalta ikäänkuin häneltä löytyisi ainut oikea suuri viisaus asiasta. Varmasti kun hieman kyselee löytyy myös yhtä oppineita asiantuntijoita jotka lausuu viisaita asioita kesäajan puolesta.
Jos ihmisten hyvinvointi menee liike elämän edun edelle niin valinta on ilman muuta kesäaika.

Masentaa

18.09.2018 21:38

Minun on vaikeaa ymmärtää, että miksi olemme luopumassa järjestelystä, joka on tuonut meille kesäajan myötä iltoihin valoa ja talviajan myötä aamuihin valoa. Kaikki ovat saaneet tasaisesti osansa. Uuden järjestelyn myötä osa voittaa, osa häviää.

Valitettavasti täysin yksipuolisen uutisoinnin ja yksipuolisten asiantuntijalausuntojen perusteella vaikuttaa siltä, että talviajan valinta on jo tehty päättävien tahojen toimesta. Vuorokausirytmin ja unihäiriöiden käyttäminen perusteluna talviajan valinnalle on käsittämättömän yksipuolista ja ohutta. Professori haluaan näköjään täysin sivuuttaa sen tosiasian, että suurin osa ihmisistä hyötyy päivänvalosta nimenomaan vapaa-aikanaan, mikä useimmille kohdentuu ilta-aikaan. Erityisesti luontoharrastukset edellyttävät luonnonvaloa, kuten myös liikuntaharrastukset. Näiden molempien harrastusten on todettu useissa tutkimuksissa parantavan ihmisten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Niillä on myös positiivisia vaikutuksia ihmisten uneen. Aamuihin kohdentuvalla luonnonvalolla ei ole samanlaista vaikutusta. Useimmat eivät hyödy siitä, että he tietävät ulkona olevan valoisaa pestessään hampaitaan aamulla tai käydessään suihkussa. Koko keskustelussa on huomio muutenkin keskittynyt aivan liiaksi nimenomaan kesäaikaan. Eikö päätös tule vaikuttamaan eniten kevääseen ja syksyyn. Onko sillä todella unen saannin kannalta vaikutusta, että tuleeko pimeä klo.19 vai klo.20? Erilaisten harrastusten kannalta sillä on suuri vaikutus. Omalla kohdallani koen jo tässä vaiheessa suurta ahdistusta pelkästä ajatuksesta, että minulta todennäköisesti viedään vähäisestä vapaa-ajasta vielä osa iltojen pimenemisen myötä.

Jaakko T

18.09.2018 20:00

Otsikko on ”Kellojen siirtäminen pysyvästi talviaikaan olisi terveydelle parasta” on Partosen mielipide, ei tutkittu tieto. Oikein nimettynä otsikko olisi ollut esimerkiksi ”Kellojen siirtäminen pysyvästi talviaikaan olisi unirytmille parasta” kun selkeästi muitakin terveyteen liittyviä näkökohtia on tuotu esille. Kapea-alaisuus vie uskottavuutta vaikka viesti olisikin omasta mielestä tärkeä ja hyvä.

Juha Pollander

18.09.2018 19:47

Onko professori Partinen jäänyt jumiin opiskeluaikaansa ”valvo yöt ja nuoku luennoilla” Tai sitten kyse on maksetusta tutkimuksesta. Eihän tätä muuten niin ohuin perusteluin niin voimakkaasti ajettaisi eri medioihin. Entäpä jos valittaisiin ajaksi aina sen maan aika joka on paras kauppakumppani. Berner varmaan hullaantuisi ajatuksesta.
Törkeää tämä ihmisten aivopesu. Ihmiset jotka eivät pidä kesäajasta, eivät vaan pidä siitä , että siihen siirtyminen vie yöstä yhden tunnin kun taas talviaikaan siirryttäessä saa yhden lisätunnin.

Niko

18.09.2018 18:28

Nykyäänkin talviaikaan siirtyminen masentaa aikaa runsaasti, kun katoaa yllättäen tunti auringonvaloa siitä ajasta jonka voisi viettää ulkona. Talvisin ainoat aktiviteetit onkin sisällä keinovalossa värjöttely.

Toivon suuresti, että ei missään nimessä jäätäisi talviaikaan. Ei se aurinko paljon omaan rytmiin vaikuta talvisin, kun aurinko nousee monta tuntia sen jälkeen, kun on jo herätty.

Kaamosmasennus pelottaa jo nyt

18.09.2018 16:58

Onko ihmiskehon toleranssi aikasiirtoon alle 1 tunti?

Psykiatrit, mukaan lukien Partonen, yrittävät teroittaa kaamosmasennuspotilaille, kuinka tärkeää on hyödyntää kaikki päivänvalo. Nyt Partonen ajaa pimeitä iltoja ja jo keväällä ilmaantuvaa erittäin aikaista yöaikaan sijoittuvaa auringonnousua, joka vaikeuttaa aamuyön nukkumista.
Tämä on tismalleen ristiriitaista.
Terveyshaittaa on Partosen mukaan kellon siirtelystä. Siis matkustaminen Kanarialle, USA:aan, Thaimaaseen on hyvin hyvin arveluttavaa, varsinkin eläkeikäisille.

Vielä on todettu ,että valoisa aika ei vrk:ssa lisäänny, vaikka kelloja siirretään. Valoisan ajan hyötykäyttö ei muka ole järkevää? Väite on yhtä pätevä kuin sanoisi, että ei rahan tehostettu käyttö ole järkevää, rahan määrä ei lompakossa lisäänny vaikka sen käyttöä tehostaisi…

Pekka Länsman

17.09.2018 16:30

Kiitos vastauksesta, joka tosin jäi puutteelliseksi. Toistan asiani kysymysmuodossa.

1) Nyt, kun Partoselle on kerrottu, että pysyvään talviaikaan siirtymisestä olisi joillekin ihmisille haittaa, muuttaako hän näkemystään siitä, että talviaikaan siirtymisestä olisi kaikille vain hyötyä eikä kenellekään haittaa?

2) Olen lukenut kaikki viime vuosina huomaamani Partosen julkisuudessa esittämät näkemykset. Yhdessäkään niistä ei ole otettu huomioon mitään muita kuin ihmisen sisäiseen kelloon liittyvät. Nyt, kun Partoselle on kerrottu, että on muitakin asiaan vaikuttavia seikkoja, esimerkiksi liikkumisen todennäköinen väheneminen, aikooko hän jatkossa ottaa myös ne huomioon?

Etukäteen vastauksista kiittäen

Pekka Länsman

THL viestintä THL

17.09.2018 15:42

Hei!

Kiitos vilkkaasta keskustelusta ja mielipiteiden esittämisestä.

Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää syyskuun aikana aiheesta kansalaiskeskustelun oikeusministeriön Otakantaa.fi-foorumilla. Kansalaiskeskustelun tuloksia hyödynnetään, kun asian valmistelua jatketaan. Mediassa olleiden tietojen perusteella tässä yhteydessä kuullaan laajalti myös eri alojen asiantuntijoita. Jos THL:ltä pyydetään asiasta lausuntoa, laitoksen kannan esittää THL:n johto.

THL:n blogissa THL:n asiantuntijat esittävät omia mielipiteitään ja näkemyksiään, jotka toki perustuvat tutkittuun tietoon. Timo Partonenkin viittaa tekstissään aiheesta eri maissa tehtyihin tutkimuksiin.

Terveisin
THL viestintä

Pekka Länsman

17.09.2018 09:01

Helsingin Sanomissa 14.9.2018 professori Partonen kertoi, että talviaika olisi kaikille parempi. Kysyttäessä, ketkä hyötyisivät pysyvästä kesäajasta, Partonen vastasi, että ei välttämättä kukaan, ja löysi vielä lausuntonsa loppuunkin yhden kesäajasta mielestään johtuvan haitan.

Teen kaupungissa ollessani päivittäin aamulenkin noin 05.30 – 06.30 välisenä aikana ja iltalenkin noin 18.30 – 19.30 välisenä aikana. Päivän pituuden voimakkaan lyhenemisen ja pitenemisen aikoina syksyisin ja keväisin lenkkini osuu auringon nousun ja laskun ajankohtaan tai lähelle sitä.

On helppo havaita, ja suosittelen havainnointia myös professori Partoselle, että aamulla auringonnousun aikoihin ulkona ei liiku juuri ketään. Tyypillinen näkemäni liikkujamäärä yhdessä Helsingin suurimmista lähiöistä on noin 5 henkeä. Iltalenkillä sen sijaan näen aina satoja ihmisiä, osa työmatkoilla ja asioita hoitamassa, mutta erittäin suuri osa pelkästään ulkoilemassa.

Näille työpäivän jälkeen ulkoileville ihmisille kesäajasta luopumisesta olisi haittaa.

Nyt, kun professori Partonen on kuullut asiasta, ehdotan, että hän korjaa mielipidettään siitä, että pysyvästä kesäajasta ei hyötyisi kukaan, ja julkaisee korjauksen.

Muutenkin olen hämmentynyt siitä yksioikoisuudesta ja kapea-alaisuudesta, jolla THL katsoo tätä asiaa. Vastaavatko Partosen näkemykset THL:n kantaa, vai kirjoittaako hän THL:n sivuilla vain omia mielipiteitään?

Jari

16.09.2018 12:20

Voi Timo,

Katsantokantasi on nyt tässä kirjoituksessasi hyvin suppea. Huomioon otettaessa se, että hyvin monet ihmiset ulkoilevat työpäivänsä jälkeen. Ulkoilevat nimenomaan valoisaan aikaan. Oletko ymmärtänyt tämän seikan mielenterveyden ja vuorokausirytmin kannalta? Kirjoituksesi perusteella et ole ymmärtänyt, joka on asiantuntijalta hyvin vakava virhe. Olet nimittäin siinä positiossa, jossa laaja asioiden ymmärrys luulisi olevan työskentelytapa.
Laajan ymmärryksesi puuttuessa jaat väärää ja kapea-alaista informaatiota, jota tosin netti on täynnä. Kaikilla ihmisillä ei ole riittäviä tietoja havaitakseen artikkelisi puutteellisen katsantokannan, joten he kokevat informaatiosi tietona (vrt. tieto / informaation erot), joka täten on pahimmillaan hyvinkin vakavaa. Tässä kesä-/talviaikakeskustelussa sekä päätöksessä, kuka sen tekeekään, voi perustua puutteellisiin selvityksiin ja näkemyksiin.
Kesäaika siis ehdottomasti, koska se keskimäärin tuo lisää valveillaoloaikaamme enemmän valoisaa aikaa 50-100 tuntia vuodessa, riippuen paikkakunnasta.

terkka

15.09.2018 08:26

Päivätyötä tekevänä olen ehdottomasti kesäajan kannalla. Talvi-illat pitkine pimeineen on melko masentavia ja todellakin takkatuli ja telkkari vetää turhankin paljon puoleensa. Työpäivinä en talvisin näe pilkahdustakaan auringosta, joten pidempi valoisa-aika iltapäivästä olisi todella tarpeen =) Mielestäni thl:n kanta vaikuttaa vanhahtavalta, ihmisten nykyinen elämäntapa on unohtunut ottaa huomioon tutkimuksessa?

Kesäaikaan siis =)

Kesäaika kiitos

14.09.2018 08:47

Itsekin meditoin ja pohdiskelin asiaa… mutta pääydyin kesäajan kannalle. Pysyvässä talviajassa aurinko nousisi kesällä aamulla vielä tunnin aikaisemmin (aivan yöllä siis – pitäisi olla hyvät pimennysverhot kaikilla) ja laskisi tunnin aikaisemmin (siihen loppuisi valoisien kesäöiden myyminen turisteille). Mutta kesällä auringon ”yöllä nouseminen oli syy siis omalle valinnalle”. Samoin kesäajassa valoa säilyisi pidempään iltaan kun syksyllä / keväällä ihmiset tulisitvat kotia kohden eli potentiaali illan vaikka kävelylle ja lenkille olisi pidempää suurempi. Pimeys illalla voi saada nököttämään vain ruudun äärellä.

Toki tätä ei tiedä, että mikä loppupeleissä olisi parempi. Kiinnostavaa on, että tämä on jotakin, joka vaikuttaa miljooniin ihmisiin.

Teoriassahan sitä voisi kokeilla siirtämällä aikavyöhykettä, joka on kansallisten valtioiden valittavissa.

Kesäaika

13.09.2018 19:03

Vuorotyötä tekevälle on aivan sama onko aamu valoisa tai ei, mutta mukava on tulla iltavuorosta kotiin kun on vielä valoisa.

Valon ystävä

13.09.2018 15:01

Onko THL miettinyt yhtään ihmisten iltapäivä/ilta-aktiivisuutta? Tuskin. Sillä on varmasti suurempi merkitys ihmisten terveyteen, kuin esittämänne tutu-asiat. Olen varma, että ihmisen aktiivisuudella on useimmiten suora syy-yhteys uniongelmiin.

Pimeät illat taas passivoivat ihmisiä ja aiheuttavat masennusta ja ahdistusta.

Valon puolesta

12.09.2018 20:37

Hyvä Timo Partonen

Minusta näyttää siltä, että katsotte asiaa hyvin tyypillisesti vain kapea-alaisesti oman osaamisalanne läpi. Käsittääkseni unihäiriöiset ovat niitä, kenellä on muutoinkin häiriöitä unessaan riippumatta valosta. Nykyaikana erityisesti stressi, ruutuaika ja monet muut tekijät verottavat yöunta. On suorastaan kummallista, että masennuksesta kärsivässä Suomessa lääke olisi juuri lisätä pimeyttä. Miksi meidän muiden, jotka haluamme nauttia valoisista illoista, tulisi suostua muutaman unihäiriöisen vuoksi altistumaan lisäpimeyden vaikutuksille? Lisäksi olette ottanut kantaa toisessa yhteydessä suosittamalla esimerkiksi lasten harrastusten kieltoa klo 18 jälkeen. Tämä kertoo jo asenteellisuudesta tai todella kapea-alaisesta ymmärryksestä ylipäänsä elämän viihtyvyystekijöitä kohtaan. Ensinnäkään harrastukset eivät vähene, vaikka te yöunien vuoksi kuinka niin asiaa ajaisitte. Ihmiset haluavat käyttää 17-21 välisen ajan oman elämän kuvioihin. Se, mitä edistämänne pimeyden suosiminen lisää tastusti, on tämän harrastustoiminnan siirtyminen sisätiloihin mitä ei millään muotoa voi pitää suotavana kehityksenä. Lisäksi valosta riippuvaiset vapaa-ajan luontoon liittyvät elinkeinot joutuvat vaikeuksiin kun valoa ei ole enää loppukesästä iltaisin. Tätäkään ette analyysissänne, jota yhtenä totuutena esitätte, ota huomioon. En jaksa millään uskoa, että ihmiset haluaisivat lisää pimeyttä, vaan suurin osa terveistä ihmisistä halua juuri valoa. Olen melko lailla varma, että näkemyksenne kaikkivoipaisuus kyetään kyseenalaistamaan näkökulmaa laajentamalla, kunhan muidenkin alojen asiantuntijat saavat kommenttivuoron.

Keke yöttömän yön maasta

12.09.2018 20:18

Timo Partosen jatkuvasti korostama talviajan ylistys perustuu vain yhden alan näkemykseen. Kyse näyttää olevan juuri 1%:sta eli unihäiriöisistä, joilla on unihäiriöitä muutenkin. 99% ei siis kärsi unihäiriöistä sen enempää valon lisääntyessä tai vähentyessä. Miksi ihmeessä pimeää aikaa, joka on muutoinkin iso ongelma ihmisten viihtyvyydessä, tulisi tieten tahtoen jatkaa? Partonen.on lisäksi todennut muussa asiayhteydessä kannattavansa lasten harrastusten kieltämistä klo 18 jälkeen (tai vastaava, aikaisin loppuva ajankohta). Ihmisten perustarpeet harrastuksille eivät kuitenkaan muutu, vaan sama ajanjakso kesät talvet eli 17-21 käytetään harrastuksiin. Partosen ajama talviaika siis lisäisi ihmisten harrastusten siirtymistä sisätiloihin, jota ei voi pitää toivottavana kehityksenä. Lisäävä valo taasen veisi harrastuksia terveeseen ulkoilmaan. Mihin Partonen siis kapea-alaisessa tarkastelussaan jättää nämä näkökulmat? Lisäksi useat varsinkin luontoon liittyvät vapaa-ajan elinkeinot ovat riippuvaisia valoisasta ajasta, tätäkään kapea-alainen tarkastelu ei huomioi. Onko tosiaan pimeyden ihannointi ja varhainen nukkumaan meneminen niin tärkeää, että elämän peruskomponenteista harrastukset tulee unohtaa kokonaan? Nukkumista ja työtä, sitäkö elämä on?

Timo

12.09.2018 20:03

Tässä ei nyt mielestäni oikein huomioida sitä, että harva töissä käyvä ihminen ehtii nauttimaan auringonvalosta ennen töihin lähtöä, eli pysyvä talviaika vähentäisi radikaalisti vapaa-ajan valoisuutta suurimmalla osalla väestöä. Tällä on pakko olla hyvin merkittävä vaikutus kansakunnan mielenterveyteen.

Lisäksi vähän kyseenalaistan kuinka paljon pysyvä talviaika oikeasti auttaisi uniongelmiin. Olen ollut siinä käsityksessä, että nykyajan lisääntyneet uniongelmat johtuisivat isossa määrin sinertävän valon lisääntymisestä (keinovalo, tietokoneruudut ja muut näytöt)? Eli aikaisemmasta illasta ei olisi apua tähän.

Mielestäni pysyvä kesäaika olisi ehdottomasti parempi.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *