Kesä ja helteet Suomessa – Onko kaikilla samanlaiset mahdollisuudet suojautua kuumuudelta?

Suomen viileistä kesistä on tapana laskea leikkiä. Kesät ovat Suomessa tunnetusti lyhyitä ja vähälumisia.  Ihmiset odottavat kauniita kesäisiä päiviä ja helteillä nautitaan rannoista, veneilystä, terasseista ja mökkielämästä kunnon kesäsäiden vallitessa. Tänä vuonna Suomessa onkin toistaiseksi vietetty kesää varsin kuumassa säässä. Helteiden vaikutukset ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin eivät kuitenkaan ole pelkästään myönteisiä.

Kotimaisen tutkimuksen keskiössä ovat toistaiseksi olleet etenkin helteiden aiheuttama kuolleisuus ikääntyneen väestön keskuudessa sekä erilaisten sairauksien aiheuttamat riskit kuumuuden vakaville haittavaikutuksille.  Helleaallot aiheuttavat kuitenkin monenlaisia terveyshaittoja, joita ihmiset tunnistavat kuumien sääjaksojen aikana. Niistä kärsivät muutkin kuin riskiryhmiin kuuluvat. 

Helteiden haittavaikutukset näkyvät muun muassa uneen ja ruokavalioon liittyvinä ongelmina, työhyvinvoinnissa ja vireystasossa sekä yleisessä arjessa jaksamisessa.

Kuumuuden haitalliset vaikutukset ilmenevät erilaisissa lämpötiloissa eri puolilla maailmaa

Lämpimillä ilmastoalueilla helteiksi mielletään korkeammat lämpötilat kuin viileämmillä alueilla. Suomessa helteistä puhutaan, kun lämpötila ylittää 25 astetta. Monin muin paikoin lämpömittarin on kivuttava huomattavasti korkeampiin lukemiin ennen kuin helleraja rikkoutuu.

Lämpimillä alueilla elävät ihmiset niin ikään kestävät paremmin korkeita lämpötiloja kuin viileämmillä alueilla elävät. Alhaisempiin lämpötiloihin tottuneiden väestöjen keskuudessa myös kuumuudesta aiheutuvat haittavaikutukset alkavat ilmetä matalammissa lämpötiloissa lämpimien maiden asukkaisiin verrattuna. Myös tämän vuoksi Suomessa on tarpeellista lisätä tietoa kuumien kesäsäiden vaikutuksista ihmisten terveyteen ja mahdollisuuksiin ehkäistä niiden haitallisia vaikutuksia.

Tietoisuutta lisäämällä hellehaittoja vastaan 

Helteiden haitallisia terveysvaikutuksia voidaan yksilötasolla vähentää lisäämällä ihmisten tietoisuutta helteiden aiheuttamista riskeistä ja kannustamalla heitä ottamaan helteiden terveysvaikutukset huomioon toiminnassaan.

Ihon palamisen ja melanooman ehkäisy ovat jokakesäisiä puheenaiheita. Ihmisiä kehotetaan välttämään pitkäaikaista kuumassa auringonpaisteessa oleskelua ja suojaamaan ihoa kevyellä vaatetuksella ja aurinkorasvoilla. Ihmisiä muistutetaan myös nestetasapainon ylläpitämisestä ja voimakkaan rasituksen välttämisestä kuumimpina aikoina.

Toistaiseksi tutkittua tietoa ihmisten käyttäytymisestä helteiden aikana on varsin vähän. Myös toiminnan väestöryhmittäisistä eroista tarvitaan lisää tietoa, jotta toimenpiteitä voidaan kohdentaa riskissä oleviin ihmisryhmiin.

Hellehaittojen tiedostaminen ei yksin riitä kuumuudelta suojautumiseen

Riskien havaitseminen ei välttämättä johda helteiltä suojautumiseen, sillä suojautumiselle saattaa olla muita esteitä. Esimerkiksi osassa töistä työolot altistavat helteiden epäsuotuisille terveysvaikutuksille. Fyysisesti raskasta työtä tekevien työolot muuttuvat lämpötilan noustessa. Joissakin työtehtävissä samoja suojavarusteita on pidettävä sääolosuhteista riippumatta, ja helteillä ne voivat olla liian kuumia. Taukojen pitäminenkään viileämmässä ympäristössä ei kaikissa työtehtävissä ole mahdollista.

Asuinolosuhteetkin voivat joko mahdollistaa tai ehkäistä helteiltä suojautumista. Tilavissa asunnoissa asuvilla on mahdollisuus viettää aikaa viileämmissä osissa huoneistoa ja useimmiten saada aikaan myös läpiveto asunnon viilentämiseksi. Kotitalouden tulotasolla saattaa olla vaikutusta asunnon varustetasoon ja siten mahdollisuuksiin suojautua helteiltä. Esimerkiksi tuulettimia ja ilmastointilaitteita ei pienituloisilla välttämättä ole varaa hankkia.  

Asunnon sijainti ja asuinympäristö kokonaisuudessaan vaikuttavat olennaisesti ihmisten mahdollisuuksiin ehkäistä hellehaittoja. Osassa asuinalueita on esimerkiksi viheralueita ja metsiä tai kauppakeskuksia, joihin voi helteillä mennä viettämään aikaa viileämpiin olosuhteisiin. Niistäkään ei kuitenkaan ole hyötyä, jos ne eivät ole syystä tai toisesta saavutettavissa, esimerkiksi liikkumisen haasteiden vuoksi.

Asuinalueen turvallisuudella on puolestaan merkitystä esimerkiksi siihen, onko öiseen aikaan mahdollisuutta pitää ikkunoita tai parvekkeen ovea auki asunnon viilentämiseksi.

Helteiltä suojautumista ei voida jättää pelkästään ihmisten oman toiminnan varaan

Hellehaavoittuvuuteen eli alttiuteen helteiden haittavaikutuksille ja puutteellisille mahdollisuuksille suojautua haitoilta vaikuttavat monenlaiset eri tekijät. Läheskään kaikkiin riskeihin pelkästään yksittäisellä ihmisellä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. Lisäksi on mahdollista, että vaikeudet suojautua helteiltä kasautuvat erityisesti joihinkin väestöryhmiin.

Kuumuus ja hellejaksot yleistyvät ja voimistuvat ilmastonmuutoksen seurauksena myös maapallon pohjoisilla alueilla. Helteiden aiheuttamien terveyshaittojen ja kuumuudelta suojautumisen tutkiminen on Suomessakin entistä tarpeellisempaa.

Lue lisää

Hannikainen, K., Härmä, V., Karvonen, S., Saikkonen, P. (2021) Helteet aiheuttavat vakavia terveyshaittoja myös Suomessa – Mitä tiedämme taustalla olevista tekijöistä? Tutkimuksesta tiiviisti 7/2021. Suomen sosiaalinen tila 3/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

1 kommentti

  1. Olisi hyvä, jos THL aloittaisi julkisen keskustelun TV-, radio- yms. ohjelmissa kumuudelta suojamisoikeudesta kansalaisen perusoikeuteena. Tällä hetkellä tilanne Suomessa on absurdia: kerros- ja rivitaloasunnon omistaja ei voi suojautua ylikuumenemiseltä, jos taloyhtiö ei anna lupaa lämpöpumpun asettamiseksi. (Tuulettimet ja puhaltimet eivät alenna lämpötilaa). Eli asuntoonsa sijoittanut ei voi minimoida asumisen terveyshaitat, koska taloyhtiö nojautuu kieltevään päätökseen, jonka se oli tehnyt kymmeniä vuosia sitten, kun ilmaston lämpenemisestä ei ollut tietoakaan. Laki pitää muuttaa siten, että lämpöpumpun asentamislupaa ei tarvittaisi lupaa, vaan ilmoitus riittäisi. Näin on muissa maissa. Suomessa vallitsee ”taloyhtiödiktatuuri”, jonka ansioista ihmiset joutuvat sairalaan ylikuumenemisen oireiden takia. Ja kalliin laskun maksaa yhteiskunta. Tämä pitää muuttaa.

Vastaa käyttäjälle FL Valentina Nikolajeva-Viikki Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.