Suomessa on käynnissä pimeyden ja valon voimien kamppailu. Tämän käsityksen saa tunteita herättävästä kesä-talviaikakeskustelusta. Monissa maissa tällä keskustelulla on pitkät perinteet. Britanniassa kesäaikaa ja valoisia iltoja on kannatettu kansanliikkeen voimin, Australian eri osavaltioissa asiasta on järjestetty useita kansanäänestyksiä ja Queenslandissa jopa perustettu yhden asian puolue ajamaan kesäajan käyttöönottoa.
Jos EU:n komission direktiiviesitys toteutuu, kellojen siirtämisestä luovutaan. Jäsenmaiden päätettäväksi jää aikavyöhykkeen valinta eli käytännössä pohdinta, noudatetaanko nykyistä talvi- vai kesäaikaa.
Päätös joudutaan tekemään voimakkaiden kansalaismielipiteiden mutta verraten kapea-alaisen tutkimustiedon perusteella.
Historiaa katsoen tämä ei varmastikaan ole viimeinen talvi- ja kesäaikakeskustelu. Voisiko seuraava perustua myös terveysperusteiden osalta laajempaan tutkittuun tietoon?
Pysyvä talviaika: talviaamujen valon hintana lisää pimeää valveillaoloaikana
Vuosittainen kellojen siirto – ”daylight saving time” eli kesäaikajärjestely – tuo enemmän valoa sekä talviaamuihin että kevät- ja syysiltoihin. Jos käytetään samaa aikaa ympäri vuoden, talviaamujen valosta on maksettava suurempi hinta kevät-, kesä- ja syysiltojen pimeytenä, tai päinvastoin: valoisten kevät- ja syysiltojen säilyttäminen tarkoittaa tunnin myöhempää auringonnousua, mikä tuntuu nimenomaan talvella.
Pysyvässä talviajassa, jota THL on päätynyt suosittamaan, talviaamujen valoisuus säilyisi nykyisellään. Tämä tahdittaa sisäistä kelloa, mihin perustuu osa pysyvän talviajan terveyshyödyistä. Kesällä aiemmin tuleva pimeä tai hämärä voi helpottaa erityisesti iltavirkkujen nukahtamista.
Toisaalta keväällä, kesällä ja syksyllä valoa siirtyisi illasta aamuyöhön, jolloin useimmat nukkuvat. Tämä tarkoittaisi vuodessa noin 200:aa valveilla vietettyä lisätuntia ilman luonnonvaloa. Aikaisempi pimeän tulo koskettaisi erityisesti säännöllistä päivätyötä tekeviä, joiden lyhyet arjen vapaahetket sijoittuvat ilta-aikaan.
Mitä terveysvaikutuksista tiedetään?
Aikavyöhykkeen valinnan terveysvaikutuksista tietoa on niukasti. Se rajoittuu suurelta osin unihäiriöihin ja kaamosoireiluun, jotka ovat tavallisempia myöhäisemmän valon aikavyöhykkeillä eli pysyvää kesäaikaa noudatettaessa. Aikavyöhykkeen valinnan yhteydestä moniin kansanterveyden ongelmiin ei ole suoraa tietoa.
Jotakin tietoa on liikunnasta. Valoisten iltojen on todettu lisäävän ainakin lasten liikuntaa: tunti lisää valoa illalla lisää liikuntaa yli puolet siitä määrästä mitä paljon voimavaroja sitovien yksilö- ja koulutason liikuntainterventioiden on havaittu lisäävän.
Luonnon koeasetelma
Päädyttiin mihin ratkaisuun tahansa, Suomessa ja Pohjoismaissa laadukkaat rekisterit ja väestötutkimukset tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden verrata tilannetta ennen ja jälkeen: kyseessä on oppikirjanomainen luonnon koeasetelma. Olisi tärkeää käyttää tämä mahdollisuus hyväksi.
FINRISKI/FinTerveys-tutkimuksen seuraavaan viisivuotisseurantaan on vielä aikaa, mutta tutkimus – jos se toteutetaan tähänastiseen tapaan – sisältää monipuolista tietoa tavallisten kansansairauksien riskitekijöistä ja elämäntavoista ja myös itsearvioidusta aamu- tai iltavirkkuudesta.
Tutkimustietoa tarvitaan lisää erityisesti ajankäytön näkökulmasta ja siitä, että jos valon määrä lisääntyisi tiettyyn vuorokauden aikaan, liikkuisivatko ennestään vähän liikkuvat enemmän, tai olisiko liikunta tehokkaampaa tai pitkäkestoisempaa.
Terveydenhuollon rekisterit ovat luonnollinen työkalu, kun halutaan tutkia, vaikuttaako tehty ratkaisu lyhyellä aikavälillä esimerkiksi liikenneonnettomuuksiin, nukahtamis- tai mielialalääkkeiden käyttöön, akuuttien mielenterveyshäiriöiden diagnooseihin tai sairauspoissaoloihin.
Jos esimerkiksi eri Pohjoismaat päätyvät eri ratkaisuun, tämä tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden vertailla myös pidemmän aikavälin tapahtumia, kuten ei-tarttuvia tauteja ja mielenterveyden häiriöitä.
Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimus toteutetaan 10 vuoden välein, aikataulun mukaan seuraavan kerran 2019. Ihanteellista olisi, jos se voitaisiin toteuttaa siten, että tutkittaisiin myös aikavyöhykeratkaisun vaikutuksia.
Päätöksenteon tueksi olisi erityisen tärkeä mitata mahdollisten muutosten suunta ja suuruus ja vaikutukset eri väestöryhmissä. Näin seuraavan kerran aikavyöhykekeskustelun herätessä voitaisiin esittää nykyistä enemmän tutkittuun tietoon perustuvia argumentteja eri ratkaisujen hyvistä ja huonoista vaikutuksista.
Lisää aiheesta:
Kellojen siirtäminen pysyvästi talviaikaan olisi terveydelle parasta. (Timo Partosen kirjoitus THL:n blogissa 12.9.2018)
Maailman aikavyöhykkeet (Wikipedia)
Oletko aamu- vai iltavirkku? Katso Ylen valokoneella, sopiiko sinulle paremmin talvi- vai kesäaika. (YLE 4.10.2018)
Valtion liikuntaneuvoston lausunto 16.8.2018: Kuuleminen kesäaikasäännöksistä
Goodman, Anna ym. (2014) Daylight saving time as a potential public health intervention: an observational study of evening daylight and objectively-measured physical activity among 23,000 children from 9 countries. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 11:84 (2014)
Hei, en voi ymmärtää miten talviaika voisi olla terveellisempää ihmiselle. Kyllähän valoisat illat ovat tärkeitä sekä mielenterveydelle että kaikelle hyvi voinnille. Pimeinä iltoina on ikävä ulkoilla koirien kanssa. Kyllä odotan aina kesäaikaan siirtymistä. Näin pohjoisessa ei mielestäni talviaika ole ollenkaan sopiva. Voisimme varmasti paremmin jos illat olisivat tunnin valoisampia. Jos valo kesällä, voi aina hankkia pimennysverhot. En voi uskoa,että kukaan, jolla on kesämökki ja koiria, haluaa pysyvää talviaikaa. Silloin olisi muutettava Ruotsiin. He aikovat jäädä kesäaikaan. Kummallista että heillä ei valo ole koettu haitalliseksi,