Tuntuuko sinusta joskus siltä, että Suomen perusterveydenhuoltojärjestelmä on vaikeasti hahmotettavissa? Älä huoli, niin meistäkin. Suomi, tuhansien järvien ja satojen kuntien maa, on rakentanut hyvin toimivaa terveydenhuoltojärjestelmää pitkän tovin.

Terveyskeskusjärjestelmä luotiin 1970-luvulla kansanterveyslain myötä ja järjestelmä on vuosikymmenten varsilla noukkinut mukaansa erilaisia vivahteita ja erityispiirteitä. Demokraattinen päätöksentekojärjestelmä ja valtion keskushallinto ovat luoneet puitteet järjestelmälle, ja kunnat ovat parhaan kykynsä mukaan tulkinneet lukuisia lakeja ja asetuksia. Lopputulos on ihan mukavasti toimiva, suhteellisen edullinen, mutta käytännöiltään hyvin kirjava järjestelmä, joka onnistuu palvelujen järjestämisen ja tuottamisen lisäksi aiheuttamaan kummastusta kapulakielellään.

Kun on kiire, puhutaan kiireellisestä hoidosta. Tosin kiirevastaanotto on hieman eri asia. Myös kiireettömässä hoidossa on tutkimusten mukaan jatkuvasti kiire. Jos hätä on akuutti, voi hakeutua päivystykseen, mutta pitää olla tarkkana milloin voi hakeutua akuuttivastaanotolle, koska ne ovat eri paikoissa. Onkohan asiani päivystysluonteinen, vaikea sanoa. Onneksi yhteispäivystyspisteessä on sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon päivystys samassa, toivottavasti myös peruserikoissairaanhoito on paikalla. Menen sinne, koska oma terveysasemani on auki vain virka-aikoina, oletan että tämä tarkoittaa klo 8-16 välillä.

Kukoistava virkamieslähtöinen kielikulttuuri

Yhtä kaikki, Suomen terveyspalveluissa vallitsee kukoistava virkamieslähtöinen kielikulttuuri, jonka tulkitsijoina palvelujen käyttäjät eivät ole vahvoilla. Apua hämmentyneille kansalaisille tarjotaan neuvontapuhelimista, yhteyspisteistä, yhteispalvelupisteistä ja potilasasiamiesten toimesta. Apua saa myös walk-in klinikoilta ja matalan kynnyksen palvelupisteistä. Postinumeroperusteisen palvelualuevalinnan jälkeen kansalainen voi tarkistaa kiireettömän hoidon jonotilanteen ja päästä kahden-kolmen viikon kuluttua lääkärivastaanotolle. Muista myös sähköinen asiointi ja omakanta!

Maakunnissa odotetaan jännityksellä hallituksen seuraavia valinnanvapauslinjauksia. Perusterveydenhuollon palvelujen tuottajat joutuvat kenties pian kilpailemaan asiakkaista. Jos näin on, asiakkaille annettava tieto tulee olemaan avainasemassa. Nykyiset peruspalveluliikelaitoskuntayhtymämme joutuvat ottamaan mallia yksityisistä yrityksistä, jotka ovat kasvaneet markkinoinnin ja asiakashankinnan hiekkalaatikolla.

Konkreettisesti tämä saattaa näkyä selkeämpänä informaationa kansalaisille – kerrotaan selvällä suomen kielellä missä on terkkari ja milloin sinne pääsee! Vielä parempi, jos palvelun saa painamalla nappia tabletista. Terveyskeskukset ja terveysasemat tekevät tällä hetkellä valtavan hyvää työtä, mutta joutuvat väistämättä olemaan päätöksentekijöiden ja asiakkaiden valtavassa ristipaineessa, joka näkyy takaisinsoittojärjestelminä, keikkalääkäriostoina ja ulkoistuksina.

Tieto tulee olemaan avainasemassa

Usein kuulee väitettävän, että olemme luoneet järjestelmän, joka palvelee ammattilaisia. Jos tämä pitäisi paikkansa, pitäisi järjestelmän olla helposti ohjattava ja mukautuva ammattilaisten tarpeisiin. Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on kehittynyt sellaiseksi mitä se tänä päivänä on, sitä ei ole kukaan suunnitellut vaikeasti hahmotettavaksi tai byrokraattiseksi.

Sote-uudistus tarjoaa mahdollisuuden tehdä järjestelmästä huomattavasti selkeämpi niin ammattilaisille kuin palvelujen käyttäjille. Poliitikkojen sekä palvelurakenne-, koordinaatio- ja selvityshenkilötyöryhmien pitkän sapelintaiton jälkeen päädyttiin lopulta siihen, että maakunnat järjestävät tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut.

Aika näyttää, onnistummeko vahvistamaan käsiteviidakon sijaan väestön terveyttä.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *