Koko perhe hyötyy synnyttäneen äidin hyvästä hoidosta ja seurannasta

Naisen kehossa ja mielessä tapahtuu raskausaikana ja synnytyksen jälkeen muutoksia, jotka vaikuttavat koko perheen hyvinvointiin. Neuvolassa on tärkeää seurata äidin raskaudenjälkeistä palautumista yksilöllisesti ja herkin korvin.

Imetysajan ruokavalion ja synnytyksen jälkeisen liikunnan ohjaus, lantionpohjan ja vatsalihasten palautumisen seuranta, mielialan madaltumisen tunnistaminen ja raskausdiabeetikon pitkäjänteinen jatko-ohjanta edistävät synnytyksen jälkeen äidin fyysistä ja psyykkistä terveyttä.

Neuvolan laadukkaat vastaanotto- ja kotikäynnit sekä synnytyksen jälkitarkastus, luottamuksellinen kohtaaminen asiakasperheiden kanssa sekä hoidon jatkuvuus ovat yhteydessä äitien ja perheiden hyvinvointiin. Siksi säännölliset terveystarkastukset ja riittävä vastaanottoaika sekä mahdollisuus saman neuvolan työntekijän vastaanotolla asiointiin on turvattava myös poikkeusoloissa.

Elintapaohjauksen kolme keskeistä kulmakiveä synnytyksen jälkeen: ravitsemus, liikunta ja uni

Imettävän äidin ja vauvan hyvinvoinnin kannalta ruokavalio-ohjauksessa on huomioitava yksilöllisyys ja ohjausta on hyvä antaa jokaisella neuvolakäynnillä. Imetysajan monipuolinen ruokavalio edistää sekä äidin että vauvan terveyttä. Imettävä äiti tarvitsee riittävästi energiaa ja nesteitä, välttämättömiä rasvahappoja sekä B- ja C- vitamiineja.

Imetys ja terveysliikunta tukevat äidin painonhallintaa ja vähentävät monien sairauksien riskejä, siksi jokaisen synnyttäneen tulee saada laadukasta ja näyttöön perustuvaa imetys- ja liikuntaohjausta. Erityisesti tyypin 2 diabetekseen voidaan vaikuttaa terveellisillä elintavoilla. Raskausdiabeteksen hyvä jatkohoito on tärkeää suunnitella jälkitarkastuksen ruokavalio-, liikunta- ja verensokeriarvojen jatkoseurannan ohjauksessa.

Terveysliikunta on normaalin synnytyksen jälkeen syytä aloittaa omaa vointia kuunnellen. Synnytyksen jälkeen kannattaa välttää voimakkaita hyppyjä, nopeita suunnanmuutoksia ja juoksemista, jotta nivelet ja lantionpohja palautuvat.

Synnyttäneen äidin on pidettävä huolta riittävästä unesta ja levosta. Vauvan hoidossa vuorottelu mahdollistaa toiselle vanhemmalle levon. Yksin vauvaa hoitavan kannattaa vahvistaa läheisverkostojaan viimeistään raskauden aikana. Voinnista ja jaksamisesta keskustelu on yksi keskeisimmistä aihealueista neuvolakäynneillä, kotikäynnillä ja jälkitarkastuksessa. Perheelle järjestetään räätälöidysti lisäkäyntejä neuvolaan. Uupuneiden vanhempien tukiverkostojen pitävyys on syytä selvittää ja järjestää perheelle kotiin apua.

Synnyttäneen fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä huolehtiminen

Raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen on tärkeää huomioida lantionpohjan lihasten sekä syvien vatsalihasten säännöllisen harjoittelun ohjaus, sillä se ehkäisee monia synnytyksen jälkeisiä pulmia. Lantionpohjan lihakset venyvät raskauden aikana fysiologisista ja hormonaalisista syistä, lantionpohjan toipuminen voi kestää pitkäänkin.

Virtsankarkailulla, gynekologisilla laskeumilla tai seksuaaliterveyden ongelmilla oireileva äiti voi kärsiä lantionpohjan toimintahäiriöstä. Vatsalihakset erkanevat ja väistyvät kasvavan kohdun edestä, lantionpohjan lihasten toiminta on yhteydessä vatsalihasten erkauman palautumiseen. Aina erkauma ei palaudu normaalisti, vaan vatsa jää pullottamaan ja keskivartalon hallinta häviää. Lisäksi erkauman hidas toipuminen voi aiheuttaa lantionalueen ja alaselän kipuja sekä ryhtiongelmia. Oireilu voi aiheuttaa naiselle sosiaalista haittaa, heikentää elämänlaatua ja madaltaa mielialaa.

Jos äiti on huolissaan tai hänellä on oireita, on tärkeää lähettää äiti fysioterapeutin ohjaukseen. Äitien palautumiseen synnytyksen jälkeen on kiinnitetty huomiota ja ehdotettu ilmaista äitiysfysioterapiaa naisille asuinpaikasta riippumatta (Yle uutiset 6.7.2021).

Raskausajan ja synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsii jopa joka viides äiti ja myös isät voivat sairastua masennukseen. Stressi, aikaisempi masennus, traumaattinen synnytyskokemus, parisuhde- tai ihmissuhdeongelmat tai ylipäätään elämänmuutos perheen kasvaessa voivat olla yhteydessä masennukseen. Masennus on tärkeää tunnistaa varhain, jotta apua pystytään tarjoamaan viiveettä. Masennuksesta kärsivät äidit tarvitsevat neuvolan perhetyön tai psykologin apua, lääkärin seurantaa ja mahdollisia psyykenlääkkeitä. Lapsivuodepsykoosi on hätätilanne, jossa on toimittava nopeasti ja saatava äiti erikoissairaanhoidon piiriin.

Lisäksi fysiologiset syyt, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta tai tulehdukset, voivat aiheuttaa äidille masennuksen kaltaisia oireita. Raskaudenaikainen anemia ja raudan-, foolihapon tai B12-vitamiinin puutokset voivat myös olla äidin uupumuksen taustalla ja raudanpuute saattaa johtaa myös sikiön rautavarastojen vähäisyyteen. Erilaiset sairaudet ja puutokset on tärkeää tunnistaa ja ohjauksessa huomioitava monipuolisen ruokavalion sekä riittävän rautalisän merkitys.

Raskauden ja synnytyksen jälkeistä seurantaa ja hoitoa on tehostettava, jotta raskaudesta ja synnytyksestä tulee vanhemmille myönteinen kokemus, joka siivittää myös vanhemmuutta. Suomessa raskausajan ja synnytyksen jälkeinen hoito on kansainvälisesti vertailtuna laadukasta.

Perinataalipsykiatrian ja äitiysfysioterapian palveluja kehittämällä on mahdollista tehostaa edelleen tuen tarpeen tunnistamista ja vähentää viivettä avunsaannissa sekä säästää viiveen aiheuttamia hoitokustannuksia.

Lisätietoa

Aukee P & Tihtonen K. Raskauden ja synnytyksen vaikutus lantionpohjan toimintahäiriöihin. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 2010.

Pietikäinen J, Hakulinen T, Holopainen A. Raskausajan ja synnytyksen jälkeisen masennuksen ja ahdistuneisuuden varhaista hoitoa tulee tehostaa. Puheenvuoro. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2020, 57, 192-194.

Terveyskylä. Naistalo. Raskaus ja synnytys. Raskausajan ongelmat. Raudanpuuteanemia.

Yle uutiset. 6.7.2021. Kalli vaatii maksutonta fysioterapiaa synnyttäneille äideille.

1 kommentti

  1. Eikö perhe hyötyisi myös isän hyvästä hoidosta ja terveydestä? Tasa-arvoa juttuihin.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.