”Emme taistele vain epidemiaa, vaan myös infodemiaa vastaan”, on todennut WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus.

Infodemia tarkoittaa suurten informaatiomäärien leviämistä nopeasti ja laajalle. Tietoa on valtavasti, se on päällekkäistä, ristiriitaista, ja luotettava tieto sekoittuu helposti humpuukiin.

COVID-19-kriisin aikana kansainvälisissä terveydenhuollon johtamisen verkostoissa, kuten European health management association -järjestössä eli EHMAssa, on nostettu esiin terveyteen ja hyvinvointiin liittyvän tiedonlukutaidon (health literacy) merkitys. Tällä tarkoitetaan kykyä arvioida kriittisesti erilaista tietoa.

Organisaation tietokulttuuri joko mahdollistaa tai estää tiedon välittämisen ja hyödyntämisen. Toimivaa tietokulttuuria edistää, että sosiaali- ja terveysalan johtajilla on kykyä ja halua johtaa tietoon perustuen sekä välittää oikea-aikaista ja luotettavaa tietoa sekä ammattilaisille että kansalaisille.

Pandemiakriisissä infodemia, tiedonlukutaito, tietokulttuuri ja tietojohtaminen ovat kietoutuneet ennennäkemättömällä tavalla vyyhdiksi, johon suomalaisilla sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla ja johtajilla on ollut verrattain hyvät valmiudet vastata.

Yhteisöllisyys ja verkostot tukevat luotettavan tiedon hyödyntämistä

Tietokulttuuri määrittelee käytännössä sitä, millä tavalla paitsi sote-johtajat, myös asiantuntijat ja muut ammattilaiset hakevat, käyttävät, levittävät ja hyödyntävät olemassa olevaa tietoa pandemian synnyttämien ongelmien hallitsemiseksi ja väestön sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseksi.

Esimerkiksi johtajilta vaaditaan, että he pystyvät paineen alla uudelleen organisoimaan toimintaa ja resursseja saatavilla olevan tiedon pohjalta.

Kyse on pitkälti hyvin inhimillisestä toiminnasta. On muistettava, että jatkuvasti muuttuva pandemiatilanne on myös sosiaali- ja terveysalan toimijoille vaikea paikka, jossa luotettavan tiedon löytäminen ja hyödyntäminen voi olla hankalaa.

Yhteisesti koetussa haastavassa tilanteessa ammattilaiset ja johtajat tarvitsevat toisiltaan vertaistukea ja moniammatillista tiimityötä – koronaepidemian selättäminen on paitsi strateginen, myös yhteinen inhimillinen kamppailu.

Yhteisöllisyys on kytköksissä kriittiseen tiedonlukutaitoon ja tietokulttuuriin: niillä sote-alan organisaatioilla, joiden tietokulttuurissa painottuu yhteisöllisyys, on ollut hyvät eväät selviytyä koronapandemiasta. Yhteisöllisyys kantaa hedelmää juuri nyt.

Suomessa sote-toimijat ovat verkostoituneita ja erilaisia toimivia virallisia ja epävirallisia tiedon seulomisen ja jakamisen toimintatapoja on syntynyt jo aiemmin. Pandemiakriisissä on tarvittu kuitenkin myös uudenlaisia kanavia. Esimerkiksi Innokylä on koonnut yhteen kuntien hyviä käytäntöjä koronaepidemian ja poikkeusolojen aikana.

Lisää tutkimusta

Se, että yksittäiset ammattilaiset ja johtajat ovat tehokkaita tiedon seulojia ja hyödyntäjiä, ei vielä riitä. On muistettava, että sote-alan ammattilaiset eivät automaattisesti ole viestinnän ammattilaisia. On tarvittu yhteishenkeä sekä virtaviivaista ja avointa tietojohtamista ja viestintää sekä työntekijöiden, organisaation että palvelujärjestelmän tasolla.

Tarvitaan myös lisää tutkimusta sote-alan ammattilaisten ja johtajien tiedonlukutaidosta ja sote-organisaatioiden tietokulttuurista kriisitilanteissa.

Lue lisää:

Innokylä

Laihonen H., Hannula M., Helander, N., Ilvonen, I., Jussila, J., Kukko, M., Kärkkäinen H., Lönnqvist, A., Myllärniemi J., Pekkola S., Virtanen P, Vuori V., Yliniemi T. 2013. Tietojohtaminen. Tampereen teknillinen yliopisto, Tampere.

Vakkala H., Palo M. 2016. Tietoperustaisuus ja tietokulttuuri johtamistyössä. Kirjassa: Inhimillinen ja tehokas sosiaali- ja terveysjohtaminen, s. 187–226. Tampere.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *