Me kaikki olemme kohdanneet koronaepidemian vaikutukset jollain tavalla, mutta kokemuksemme voivat olla hyvinkin moninaisia, toisille pääosin myönteisiä, toisille kielteisiä. Voimme vaikuttaa omaan terveyteemme ja hyvinvointiimme hyvinkin yksinkertaisin arjen valinnoin myös poikkeusoloissa.
Vaikka sosiaalisessa mediassa usein nostetaan esiin jonkin yksittäisen tekijän vaikutus terveyteemme, laajan kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden perusteella keskeisimmillä kansantaudeillamme on selkeästi yhtenäiset riski- ja suojatekijät.
Riittävä fyysinen aktiivisuus ja uni, monipuolinen ravitsemus, tupakkatuotteiden ja päihteiden välttäminen sekä omasta ja läheistemme mielen hyvinvoinnista huolehtiminen ovat keskeisimpiä terveyteemme vaikuttavia tekijöitä. Oikea tekniikka käsienpesussa ja yskimisessä ehkäisevät tehokkaasti tartuntoja.
Näihin liittyvät valintamme ovat fyysistä ja psyykkistä terveyttämme laajemmin myös hyvinvointimme perusta. Eri elämäntilanteissa ja ympäristöissä meillä on kuitenkin erilaiset mahdollisuudet tehdä valintoja.
Epidemia on tuonut sekä positiivisia mahdollisuuksia että uhkia
Uhkakuvien rinnalla on tärkeä tarkastella myös myönteisiä muutoksia, joita poikkeustila on tuonut.
Olemme voineet huomata, miten kävelyyn ja liikuntaan luonnossa ja muussa lähiympäristössä onkin löytynyt lisää aikaa. Etäopiskelu ja -työskentely ovat voineet rauhoittaa isoissa kouluissa opiskelevien lasten ja hälyisissä monitoimitiloissa työskentelevien aikuisten arkea. Lisääntynyt yhteinen aika on voinut avata keskusteluja eri perheenjäsenten toiveista ja näkemyksistä.
Ikääntyvien tueksi on syntynyt uudenlaista yhteisöllisyyttä. Osa meistä on oppinut hyödyntämään aiempaa laajemmin digiyhteyksiä, ja tarve meitä itseämme ja luontoakin rasittavaan matkailuun on vähentynyt. Saastepäästöt ovat monissa kaupungeissa laskeneet selvästi, kun työmatkaliikenne ja vapaa-ajan autoilu ovat vähentyneet.
Toisaalta joidenkin etäopiskeluun ja -töihin siirtyneiden tai lomautetuiksi, työttömiksi tai karanteeniin jääneiden fyysinen aktiivisuus ja ruokailutottumukset ovat voineet heikentyä. Vaikeissa elämäntilanteissa alkoholiongelmat ja lähisuhdeväkivalta ovat voineet lisääntyä. Mielenterveyttä voivat kuormittaa monet huolet tai yksinäisyys.
Mihin suuntaan väestön terveys ja hyvinvointi muuttuu?
Suomalaisen väestön terveyden ja hyvinvoinnin pitkän aikavälin myönteinen kehitys on ollut kansallinen menestystarina, johon ovat vaikuttaneet monet hyvinvointivaltiomme rakentamisen vaiheet.
Suomalaiset ovat saaneet lisää terveitä elinvuosia. Esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit ovat vähentyneet ja näistä aiheutuva kuolleisuus pienentynyt elinoloissa, elintavoissa ja kattavassa sosiaaliturvassa tapahtuneiden muutosten myötä. Pitkällä aikajaksolla tilannetta ovat parantaneet myös terveyspalvelujen saatavuuden, hoitokäytäntöjen ja lääkkeiden kehitys. Ikääntyvän väestön toimintakyvyn parantuminen on mahdollistanut aiempaa pidempiä työuria ja kotona pärjäämistä.
Viime vuosien tutkimustulokset ovat kuitenkin antaneet viitteitä siitä, että kansanterveyden, työkyvyn ja iäkkäiden toimintakyvyn myönteinen kehitys olisi pysähtymässä. Epidemiatilanteessa muutosten ennakointiin on tullut paljon epävarmuutta.
Koronaepidemiaan liittyy monia tekijöitä, joiden vaikutuksia on tärkeä tutkia erityisesti kroonisten kansantautien ehkäisyn ja väestön toimintakyvyn edistämisen tehostamiseksi.
Kun julkinen velka nopeasti kasvaa, valtiolla ja kunnilla on tulevaisuudessa aiemmin oletettua heikommat taloudelliset edellytykset huolehtia kasvavan ikääntyneen väestön tarvitsemien hoiva- ja hoitopalvelujen sekä etuuksien kustannuksista tai nuorten syrjäytymisen (tai oikeammin syrjäyttämisen) ehkäisystä.
Lisäksi koronaepidemian rajoittamiseksi välttämättömät toimenpiteet heikentävät merkittävästi terveyden ja toimintakyvyn sosiaalista perustaa, mm. toimeentuloa, työllisyyttä ja sosiaalista aktiivisuutta.
Palvelujärjestelmän mahdollisuudet ehkäistä negatiivisia ja vahvistaa positiivisia vaikutuksia
Terveyspalvelujärjestelmä on nyt sopeutettu epidemiatilanteeseen. Se voi aiheuttaa sekä myönteisiä että kielteisiä muutoksia terveyden edistämiseen sekä sairauksien hoitoon ja toimintarajoituksien lievittämiseen tähtäävissä toimissa.
Suunniteltujen toimenpiteiden siirtäminen myöhemmäksi sekä kroonisten sairauksien tunnistamisen, seurannan ja muun hoidon viivästyminen ja peruminen voivat johtaa siihen, että ongelmat monimutkaistuvat ja palvelujärjestelmä kuormittuu.
Aiemmin puhuttiin ns. turhista vastaanottokäynneistä, nyt monet välttävät elintärkeääkin palvelujen käyttöä.
Toistaiseksi kertynyt tieto osoittaa, että COVID-19-tauti, kuten useat muutkin infektiot, aiheuttaa vakavimpia seurauksia niille ihmisille, joilla on kroonisia sairauksia. Tämä voi heijastua pitkäaikaissairaiden työkykyyn sekä erityisesti ikääntyneiden toimintakykyyn.
Kaikkien näiden muutosten erilaiset vaikutukset ovat pahimmillaan erittäin pitkäaikaisia, kuten 1990-luvun lama ja sen hallintakeinot osoittivat.
Suomessa iso haaste ovat suurina säilyneet väestöryhmittäiset terveyserot. Esimerkiksi sosioekonomisella asemalla, syntyperällä ja asuinalueella on vahva yhteys terveyteen, toimintakykyyn ja muihin hyvinvoinnin ulottuvuuksiin.
Väestöryhmien välisten erojen kaventaminen on pitkään ollut terveyspolitiikan keskiössä, mutta siinä on toistaiseksi onnistuttu heikosti. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistoimien monialaisuus jäi pitkäksi ajaksi sote-palvelujärjestelmän uudistamiseen liittyvien rakenteellisten ratkaisujen alle.
Epidemian aikana monissa kunnissa on kuitenkin jo kehitetty uudenlaisia toimia terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. On esimerkiksi järjestetty digi- ja etäpalveluja opiskeluterveydenhuoltoon, nuorisotyöhön, kaikenikäisten liikuntaneuvontaan tai kulttuuripalveluihin. Uusia digi- ja etäpalveluita voidaan hyödyntää aiempaa laajemmin myös jatkossa kohdennettuina niille ryhmille, jotka näitä pystyvät parhaiten hyödyntämään.
Monipuolinen ja laaja tutkimustieto tukee väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä
Laaja tutkimusnäyttö osoittaa, että tärkeintä olisi tehdä terveyttä edistävät valinnat kaikille helpoiksi ja kiinnittää huomiota erityisesti heikoimmassa asemassa olevien mahdollisuuksiin.
Palvelujärjestelmän kehittämisen ja arvioinnin tulisi perustua luotettavaan tietoon koko väestön, etenkin muita heikommassa asemassa olevien, terveydestä, toimintakyvystä ja hyvinvoinnista sekä näihin vaikuttavista tekijöistä.
Meistä kaikista kertyvää rekisteritietoa käytetään väestön ja sen osaryhmien terveyden seurannassa ja tutkimuksessa. Rekisterit tai potilastietojärjestelmät eivät kuitenkaan sisällä läheskään kaikkia tarvittavia tietoja. Näitä täydentävät laajat kansalliset väestötutkimustietomme ovat kansainvälisesti huipputasoisia, ja ne mahdollistavat syvällisemmän tutkimuksen kuin eri tahojen nopeasti kokoama erilliskyselytieto.
Tietoon perustuva hyvinvointitalous ja terveys kaikissa politiikoissa
Keskustelu hyvinvointitaloudesta EU-puheenjohtajuuskauden pääteemana ja Suomessa jo kauan esillä ollut tavoite nostaa esiin terveys kaikissa politiikoissa ovat entistäkin ajankohtaisempia.
On huolehdittava, että meillä on riittävä, luotettava tietoperusta väestön terveydestä ja hyvinvoinnista sekä niihin vaikuttavista tekijöistä epidemian vaikutusten arvioinnin ja palvelujen uudelleenorganisoinnin pohjaksi.
Kun tietoa saadaan lisää, on tärkeä katsoa sekä taakse että eteenpäin, mutta on tärkeää myös pysähtyä hetkeksi miettimään ja kuulemaan eri alojen asiantuntijoita.
Nyt on tärkeää rakentaa kansainvälistä ja monialaista yhteistyötä ymmärtäen ja arvostaen eri alojen asiantuntijoiden erilaisia näkemyksiä. Näin voimme löytää ratkaisuja, miten epidemian positiivisia vaikutuksia voidaan vahvistaa ja negatiivisia lievittää.
Lue lisää:
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa koronaepidemian aikana
Tällä viikolla vietetään eurooppalaista kansanterveysviikkoa. Viikon järjestävät Euroopan kansanterveysjärjestö EUPHA ja Euroopan komissio. THL osallistuu viikkoon sosiaalisessa mediassa. Viikon teemoja voi seurata aihetunnisteella #EUPHW.
European Public Health Week 11.–15.5.