”Todella, todella monia kysymyksiä ja mietti sitä ossaako toimia tässä tilanteessa oikein.” *
* Lainaukset ovat sijaishuollon työntekijöiden ryhmähaastatteluaineistosta.
Näin kuvasi sijaishuollon sosiaalityöntekijä viime kevään tilannetta. Lastensuojelutyö on vuorovaikutukseen ja asiakkaiden kohtaamiseen perustuvaa työtä. Tämä perusta mullistui koronakriisin myötä, kun poikkeusolot muuttivat työn tekemistä ja tilanne oli aluksi hallitsematon kaikilla toimijoilla.
Yllättävän tilanteen arvaamattomuus lamaannutti aluksi. Valmiussuunnitelmien puuttuessa etenkin keväällä 2020 lastensuojelun ohjeet poikkeusoloissa toimimiseen olivat ristiriitaisia ja niitä oli niukasti. Kun ohjeita alkoi koronavuoden edetessä tulla monesta suunnasta, eivät ne aluksi olleet yhdenmukaisia. Ohjeet vaihtelivat eri kuntien ja palveluntuottajien välillä ja eriarvoisuus lastensuojelun asiakkaiden keskuudessa lisääntyi. Nyt, kun kriisi on kestänyt vuoden, ovat ohjeet hiljalleen yhdenmukaistuneet. Kunnissa on myös tehty paljon yhteistyötä eri toimijoiden kesken, jotta yhtenäisiin toimintaohjeisiin päästäisiin.
Poikkeusoloissa toimiminen vaatii selkeitä toimintaohjeita asiakkaiden yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Lastensuojelun ammattilaiset ovat kuluneen vuoden aikana tuoneet toistuvasti esille yhtenäisempien ohjeistusten ja pelisääntöjen tarpeen. Tarve liittyi erityisesti kasvotusten tapahtuvaan asiakastyöhön. Työntekijän tulee myös huomioida asiakkaan yksilölliset tarpeet ja mahdollisuudet vuorovaikutukseen ja tapaamisiin.
”Varmaan selkeet ohjeet miten toimitaan näissä poikkeusoloissa auttaa siinä ja, vähän sitä että mitä tehtäviä teet ensisijaisesti ja mitkä voi jättää sitte toissijaiseksi.”
Lastensuojelutyössä asiakkaiden yksilölliset tilanteet ja tuen tarpeet tietysti vaihtelevat ja vaativat työntekijältään harkintaa, mutta työmäärän ollessa valtava yhtenäiset ohjeistukset voivat auttaa työntekijää keskittymään ja selkeyttämään työtehtäviä.
Digiloikka haastoi uuden oppimiseen
Ohjeita on kaivattu erityisesti digitaalisten palveluiden käyttöön ja tietoturva-asioihin. Digiloikka on tuonut osalle lastensuojelun työntekijöistä haasteita, sillä monen digitaidot ovat heikot. Kun työntekijän omat taidot eivät riitä, on vaikeaa ohjata asiakkaitaankaan digitaalisten palveluiden äärelle. Epäselvyys palveluiden tietoturvallisesta käytöstä hämmentää työntekijää.
Toisaalta suurin osa työntekijöistä on ottanut uusia digitaalisia työkaluja haltuun nopeasti ja niiden hyvät puolet on huomattu etenkin asiakastyön sujuvuuden kannalta. Toteutustavat saattavat vielä vaihdella työntekijän mukaan; esimerkiksi tapaako työntekijä lasta etänä vai kasvotusten. Suurin muutos työntekijälle on saattanut olla oivallus, että sosiaalityötä voi tehdä myös näin uudella tavalla.
Kun työntekijät kokivat ohjeistukset riittämättömiksi, jäi päätösten teko yhä enemmän oman harkinnan varaan. Koronan vuoksi myös työyhteisön ja kollegojen tuki oli Teamsissa tai muun välineen päässä. Tämä aiheutti epävarmuutta ja myös kasvavaa tarvetta työnohjaukselle. Toisaalta tämä on pakottanut monet lastensuojelun ammattilaiset oppimaan nopeasti uutta. Haastattelimme sijaishuollon työntekijöitä ja he kokivat digiloikan opettaneen heille paljon – vaikka oppiminen kävikin usein kantapään kautta.
”Nythän täs on paljo menty niin päin että on ollu vaan pakko, joku joka ei onneton oo osannu tietoteknisiä laitteita käyttää yhtään on ollu ihan pakko niitä opetella käyttämää halusi tai ei, tämmösii vastaavia.”
Yhteiset toimintaohjeet ja pelisäännöt koskettavat myös työyhteisöjä. Kuinka rakennetaan yhteisöllisyyttä, kun työtä tehdään etänä? Etenkin isoissa työyhteisöissä esihenkilön aika on kortilla. Lastensuojelutyö vahvasti kollegiaaliseen tukeen perustuvana työnä on kokenut kolahduksia koronakriisin takia. Jokaisen työyhteisön ratkaistavaksi jää, kuinka työn tekemistä rakennetaan uudessa ajassa etätyön ja uusien digitaalisten palveluiden keskellä.
Digiloikan tuomat muutokset lastensuojelutyöhön ovat todennäköisesti tulleet jäädäkseen. Uudet yhteydenpidon tavat helpottavat ja tehostavat työtä. Uuteen tapaan tehdä työtä tarvitaan selkeät ohjeistukset ja riittävä perehdytys. Digitaaliset palvelut eivät kuitenkaan saa liiaksi korvata kasvotusten tehtävää työtä etenkään lastensuojelussa, jossa ihmisten väliset kohtaamiset ovat kaikki kaikessa.