Koronakriisi ja sen aiheuttamat poikkeusolot ovat rajoittaneet ihmisten välisiä kohtaamisia merkittävästi. Se on aiheuttanut ongelmia erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille. Tällaisia ovat esimerkiksi kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret sekä lähisuhdeväkivaltaa kokevat lapset.
Koronakriisi on herättänyt sijoitettuna ja turvakodeissa olevissa lapsissa ja nuorissa epävarmuutta, pelkoa läheisten sairastumisesta ja koronaviruksesta, ahdistusta ja levottomuutta sekä sopeutumisvaikeuksia. Ennen kaikkea se on lisännyt heidän yksinäisyyden kokemustaan, mikä lisää syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien riskiä. Niiden lisääntyminen ja palveluiden saatavuuden vaikeutuminen poikkeusolojen vuoksi ovat huolestuttava yhdistelmä.
Lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntyminen koronakriisin myötä on herättänyt huolta sosiaalihuollon ammattilaisten keskuudessa. Yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteiden lisäksi epävarmuutta on aiheuttanut pelko päihteiden käytön ja perhe- ja lähisuhdeväkivallan lisääntymisestä.
Sosiaalityöntekijät ja lähisuhdeväkivaltatyön ammattilaiset kertoivat lasten yksinäisyyttä koskevista huolistaan THL:n tutkimushankkeissa tehdyissä aineistonkeruissa.
Sijoitettujen lasten elinpiiri kaventui
Suomessa on lähes 19 000 kodin ulkopuolelle sijoitettua lasta. Vuonna 2019 tehtiin noin 85 000 lastensuojeluilmoitusta ja 4 500 lasta jouduttiin sijoittamaan kiireellisesti kodin ulkopuolelle.
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten elinpiiri ja sosiaaliset kontaktit kaventuivat koronakriisin vuoksi merkittävästi.
Koulunkäynti toteutui keväällä 2020 etäopetuksena. Monilla peruskoulun jälkeisiä opintoja suorittavilla etäopinnot ovat jatkuneet myös viime kevään jälkeen. Etäkoulunkäynti ei sovi kaikille. Kysyimme sosiaalityöntekijöiltä koronakriisin vaikutuksista heidän asiakkaisiinsa. Vastauksissa toistui etäkoulun aiheuttama yksinäisyys.
Koronakriisin myötä myös lasten ja nuorten harrastustoiminta on ollut tauolla tai vähentynyt. Tämä on rajoittanut sosiaalista elämää entistään.
Kysyttäessä sosiaalityöntekijöiltä koronakriisin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin, kävi myös ilmi, että sijoitetut lapset eivät ole päässeet entiseen tapaan kotilomille lisääntyneen koronatartuntariskin vuoksi.
Harrastukset ja muut sosiaaliset tilanteet ovat tärkeitä erityisesti mielenterveysongelmista kärsiville nuorille. Sosiaalisen elämän rajoittumisen myötä nuori voi vetäytyä ja syrjäytyä aiempaa helpommin.
Koronakriisi on vaikuttanut myös lasten ja sosiaalityöntekijöiden tai muiden ammattilaisten, kuten terapeuttien ja psykologien, välisiin tapaamisiin. Useita terapiakäyntejä ja asiakassuunnitelmien laadintaa tai tarkistusta on toteutettu etäyhteyksin. Tapaamiset ovat voineet olla tauolla tai niitä on järjestetty harvemmin.
Huoli lapsista kasvoi myös turvakodeissa
Perheissään väkivaltaa kokevat lapset ovat kohdanneet erityisiä vaikeuksia avun saamisessa koronakriisin aikana. Lapsia on ollut turvakodeissa asiakkaina selvästi vähemmän kuin viime vuonna.
Turvakodeissa oli yli 200 lasta vähemmän vuonna 2020 verrattuna vuoteen 2019. Tätä ennen lasten määrä turvakodeissa kasvoi vuosittain keskimäärin noin 250:llä. Aikuisten määrä sen sijaan kasvoi hieman myös vuonna 2020, vaikkakin kasvu oli edellisvuosia vähäisempää.
Koronakriisi on mahdollistanut ja tuonut uusia piirteitä erityisesti kontrolloivan väkivallan lisääntymiseen. Kontrolloiva väkivalta voi ilmetä esimerkiksi yhteydenpidon, viestien, tekemisten ja menojen valvomisena ja seuraamisena sekä muista eristämisenä. Kontrolloivan väkivallan lisääntyminen tekee vaikeasti havaittavaa ja vaikeuttaa avun hakemista. Edellä mainitun lisäksi avun hakemista turvakodeista voi hankaloittaa pelko koronan tarttumisesta.
Lapset ovat yksinäisiä perheessä tapahtuvan väkivallan keskellä, kun läheisiltä ja ammattilaisilta on aikaisempaa vaikeampaa hakea ja saada apua. Lasten tilanteeseen vaikuttaa myös perheiden sosiaalisten verkostojen kaventuminen. Isovanhempia on päästy tapaamaan harvemmin, jos ollenkaan. Erityisesti pienille lapsille etäyhteydenpito ei ole mahdollista eikä esimerkiksi puhelimessa puhuminen korvaa yhteistä ajanviettoa.
Koronakriisi näkyy myös perheiden kanssa työskennellessä. Yhteisöllistä toimintaa ja vierailuja on jouduttu turvakodeissa rajoittamaan, mikä voi lisätä yksinäisyyden kokemuksia. Kokemusten jakaminen ja yhdessä tekeminen ovat tärkeitä osia turvakodin toimintaa sekä yksinäisyyden kokemuksen lievittämistä.
Keinoja yksinäisyyden helpottamiseen
On tärkeää tunnistaa koronakriisin aiheuttama yksinäisyys ja pelot. Ensisijaista olisi kysyä mahdollisista huolista ja peloista sekä kertoa, että niiden kokeminen ja niistä puhuminen on sallittua. Kokemuksista kysyminen on yksi keskeisimpiä asioita, mitä aikuiset voivat tehdä.
Yhdessä on hyvä miettiä, miten yksinäisyyttä ja huolia voidaan lievittää. Voisiko kohtaamisen ja yhteydenpidon läheisiin järjestää aikaisempaa aktiivisemmin muilla vaihtoehtoisilla tavoilla, kuten videopuheluin, tapaamisin ja ulkoilun merkeissä esimerkiksi retkeilemällä.
Yksinäisyys on koronakriisin aikana lisääntynyt ongelma, joka koskee niin kotiinsa eristäytyneitä lähisuhdeväkivaltaa kokevia kuin kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Yksinäisyyden puheeksi ottaminen on tärkeää yksinäisyyttä kokevien tukemiseksi ja avun saamiseksi.
Huomiota on kiinnitettävä myös kasvotusten tapaamiseen. Monet ammattilaiset ovat tuoneet esiin, etteivät etäpalvelut voi korvata tapaamista kasvotusten. Tapaaminen etäyhteyksin ei sovi edes kaikille lapsille.
Etäpalveluita on korona-aikana kehitetty runsaasti ja niitä on otettu laajamittaisesti käyttöön palvelujen tueksi. Inhimillisiin kohtaamisiin tulisi kiinnittää palveluissa mahdollisimman paljon huomiota ja kehittää väyliä tapaamisten mahdollistamiseksi koronarajoitukset huomioiden.
Lue lisää:
Tutkimushankkeet koronaepidemian vaikutuksista:
Koronaepidemian vaikutukset lähisuhdeväkivallan kokemuksiin ja palveluiden käyttöön (KOVÄ)
Auttava puhelin Nollalinja ja turvakodit auttavat lähisuhdeväkivaltaa kokevia.
Nollalinjan verkkosivut