Koronakriisi uudistaa sosiaaliturvaa

Koronakriisi on sekoittanut maailman talouden. Suojellakseen väestöä hallitukset ovat ottaneet käyttöön rajoituksia, jotka ovat johtaneet taloudellisen toimeliaisuuden vähenemiseen ja joillain aloilla sen täydelliseen pysähtymiseen. Kansalaiset joutuvat kokemaan ennennäkemättömän suuria ja äkillisiä heikennyksiä toimeentulossaan. Eri puolilla maailmaa onkin tehty nopeita päätöksiä kriisitoimista yritysten ja ihmisten tukemiseksi.

Kriisitoimet ovat kiinnostavia paitsi reagointeina äkilliseen taloudelliseen hätään myös uusina avauksina sosiaalipolitiikan pidempiaikaiselle kehittämiselle. Sosiaalipolitiikan historia osoittaa, että poikkeusoloissa syntyneet toimet saattavat luoda polkuriippuvuutta*, joka rajaa tai mahdollistaa tulevaa kehitystä.

Pääosa esitetyistä tukipaketeista on suunnattu yrityksille, mutta – toisin kuin esimerkiksi vuoden 2008 talouskriisissä – myös kansalaisten turvaa halutaan parantaa.

Käsittelemme seuraavassa verkkohakujen avulla kerätyn materiaalin pohjalta sosiaaliturvaan liittyviä hätätoimia Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Yhdysvalloissa.

Suomi parantaa työttömyysturvaa

Suomessa toistaiseksi tärkein sosiaaliturvaan liittyvä tukitoimi on työttömyysetuuksien parantaminen.

Hallitus esittää, että työttömyysturvan omavastuupäivät poistetaan, lomautus ei kuluta työttömyysturvan enimmäisaikaa ja työttömyyspäivärahaa maksetaan myös silloin, kun lomautuksesta on sovittu.

Hallitus aikoo lisäksi helpottaa työssäoloehtoa eli tuoda ansioturvan piiriin yhä suuremman osan työttömistä. Hallitus päätti myös helpottaa väliaikaisesti freelancereiden ja yksinyrittäjien pääsyä työttömyysturvan piiriin yritysmuodosta riippumatta.

Ruotsi poisti sairausloman karenssipäivän

Ruotsissa on käyty pitkään keskustelua sairauslomaetuuksien väärinkäytöstä. Niiden estämiseksi Ruotsissa on käytössä karenssivähennys, joka vastaa yhden päivän palkkaa eli sairauslomalainen menettää ensimmäisen sairauslomapäivän palkan.

Ruotsin hallitus päätti poistaa karenssipäivän väliaikaisesti ajalta 11.3.–31.5.2020. Tarkoituksena on kannustaa sairastuneita jäämään kotiin ja siten vähentää tartuntojen leviämistä. Lisäksi valtio ottaa vastuun huhtikuun ja toukokuun ajan sairausloman palkoista tukeakseen työnantajia ja yrityksiä.

Myös Norja parantaa työttömyysturvaa

Suomen tavoin myös Norja parantaa työttömyysturvaa.

Työttömyyspäivärahan korvausaste nousee 100 prosenttiin kolmannen ja 20. lomautuspäivän väliseltä ajalta. Täysi turva ulottuu noin 4 300 euron kuukausituloihin. Muulta ajalta työttömyyskorvaus nousee 80 prosenttiin palkasta pienituloisilla ja 62,4 prosenttiin palkasta keskituloisilla. Työssäoloehtoa väljennetään ja kolmesta karenssipäivästä luovutaan. Työttömyysturvan piiriin pääsevät myös ne, joiden työaika vähenee esimerkiksi lomautuksen vuosi 40 prosentilla. Aikaisempi ehto oli 50 prosenttia.

Norjassa valtio sääntelee pankkien asuntolainojen ehtoja. Laki sallii pankeille poikkeavien ehtojen käyttämisen 10 prosentin osuudessa lainoista. Näissä lainoissa voi olla väljempiä ehtoja liittyen osarahoitusosuuteen, lainojen ja tulojen suhteeseen, takaisinmaksuun ja lainanottajan maksukykyyn. Hallitus päätti nostaa kiintiötä 10:stä 20 prosenttiin.

Tarkoituksena on sallia pankeille enemmän joustavuutta tilanteessa, jossa asiakas on joutunut maksuvaikeuksiin.

Yhdysvallat maksaa kansalaisille suoraa tukea

Yhdysvaltojen liittovaltion tukipaketti kohdistuu kaikkein selvimmin kansalaisille.

Ensinnäkin liittovaltio maksaa suorana tukea jokaiselle aikuiselle 1 200 dollaria ja alle 17-vuotiaalle lapselle 500 dollaria. Tuki kohdistetaan täysimääräisenä niille, jotka ansaitsevat enintään 75 000 dollaria vuodessa. Tämän jälkeen tuli pienenee siten, että yli 99 000 dollaria ansaitsevat eivät saa enää tukea. Pariskuntien tulorajat ovat kaksi kertaa korkeammat.

Toiseksi maan opetusministeriö ei vaadi opintolainoista maksuja ennen syyskuun loppua.

Kolmanneksi liittovaltio parantaa ennen näkemättömällä tavalla työttömyysturvaa. Se maksaa 600 dollaria viikossa osavaltioiden myöntämän 200–550 dollarin työttömyyskorvauksen päälle. Lisäksi liittovaltio maksaisi työttömyysturvaa 13 viikkoa sen jälkeen, kun osavaltion maksama työttömyysturva päättyy 12—28 viikon jälkeen.

Toisin sanoen työttömyysturvan taso nousisi alkuvaiheessa jopa nelinkertaiseksi nykyiseen verrattuna ja sen maksuaika jopa kaksinkertaistuisi. Tämän lisäksi elvytyspaketti toisi työttömyysavustuksen piiriin nyt sen ulkopuolella olevia työntekijöitä, jotka menettävät kokonaan tai osittain työnsä tai eivät kykene työskentelemään viruksen vuoksi, kuten esimerkiksi alustatalouden työntekijät.

Yhdysvaltojen liittovaltion suora tuki kotitalouksille sekä työttömyysturvan laajentaminen pitävät sisällään perustulon elementtejä, vaikka suora tuki onkin tulovähenteinen ja työttömyysturva on syyperustainen eli vain työttömille kohdennettu.

Vuoden 2008 talouskriisin yhteydessä Yhdysvaltain liittovaltio myönsi kaikille pieni- ja keskituloisille kansalaisille 600 dollarin veroalennuksen.

Merkittävä suunnanmuutos

Muualla kuin Yhdysvalloissa sosiaaliturvaan liittyvät kriisitoimet ovat toistaiseksi olleet melko vähäisiä suhteessa niihin toimiin, joilla hallitukset pyrkivät pelastamaan rahamarkkinoita ja yrityksiä.

Ajatuksellisesti kyse on näissäkin maissa kuitenkin merkittävästä muutoksesta. Aikaisemmissa talouskriiseissä hallitukset ovat suunnanneet lähes kaikki kriisitoimet rahamarkkinoiden turvaamiseksi ja yritysten tukemiseksi.

Kiinnostavaa on myös suunnanmuutos työttömyysturvassa. Viime vuosikymmeninä monet maat Yhdysvaltojen johdolla ovat heikentäneet työttömyysetuuksia osana workfare-politiikkaa**. Nyt hallitukset ovat päättäneet parantaa turvaa valtion rahoituksella. Suomessa tämä tarkoittaa askelta kohti yleistä työttömyysvakuutusta.Jos ja kun työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan parannukset otetaan myönteisesti vastaan, ne voivat ohjata sosiaaliturvan kehittämistä myös poikkeusolojen jälkeen.