Tutkittua tietoa koronaviruksen vaikutuksista sukupuolten tasa-arvoon on toistaiseksi saatavilla vain vähän. Koronaviruksen sukupuolivaikutuksista voidaan kuitenkin tehdä päätelmiä myös aikaisempien laajojen epidemioiden pohjalta.

Ensimmäisiä tutkimustuloksia koronaviruksen sukupuolittuneisuudesta julkaisi maaliskuun alussa lääketieteellinen lehti The Lancet. Alustavien tulosten mukaan tartunnan saaneiden osalta naisten ja miesten välillä ei ollut suuria eroja. Miesten osuus tautiin kuolleiden määrissä oli kuitenkin jonkin verran suurempaa kuin naisten.

Suomessa tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu 6.4.2020 tapaustietojen mukaan yhteensä 2308 tautitapausta. Rekisteriin ilmoitetuista tapauksista 49,8 prosenttia on miehiä ja 50,2 prosenttia naisia.

Tämänhetkisen tiedon perusteella yli 70-vuotiaat henkilöt ovat muita alttiimpia saamaan vakavan koronavirusinfektion. Suomessa oli vuoden 2019 lopussa noin 874 000 vähintään 70  vuotta täyttänyttä henkilöä. Heistä miehiä oli 42 prosenttia ja naisia 58 prosenttia. Naiset elävät keskimäärin miehiä pidempään ja enemmistö ikääntyneistä on naisia. Iäkkäiden kohdalla sukupuoliero kasvaa sitä mukaa, mitä iäkkäämmistä henkilöistä on kyse.

Riski saada koronavirustartunta on suuri etenkin terveydenhoito- ja hoiva-alalla. Sosiaali- ja terveysalan henkilöstö on Suomessa hyvin naisenemmistöinen. Naisten osuus terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelevistä oli 87 prosenttia vuonna 2017.

Koronaviruspandemia voi entisestään vahvistaa hoivan sukupuolittuneisuutta

Naiset tekevät miehiä useammin sekä julkista että yksityistä hoivatyötä. Hoivatyö altistaa naiset miehiä voimakkaammin koronavirustartunnoille, mutta voi tarkoittaa naisille myös erityistä kuormitusta pandemian aikana.

Koulujen ja päiväkotien sulkemisella, ikääntyneiden sukulaisten lisääntyneellä avun tarpeella sekä perheenjäsenten mahdollisella sairastumisella on vaikutuksia erityisesti työssäkäyvien naisten arkeen, kun palkattoman hoivatyön määrä kodeissa lisääntyy.

Koronaviruspandemian aikana perheet joutuvat tekemään päätöksiä siitä, kuinka vastuu hoivasta jaetaan poikkeuksellisessa tilanteessa. Naiset työskentelevät Suomessa miehiä useammin määrä- ja osa-aikaisesti, ja naisten ansiot olivat koko työmarkkinoilla keskimäärin 84 prosenttia miesten ansioista vuonna 2018. Kahden vanhemman heteroperheissä poikkeusolot voivat vahvistaa stereotyyppisiä sukupuolinormeja miesten elatus- ja naisten hoivavastuusta.

Palkattoman hoivatyön lisääntymisellä voi siis olla vaikutuksia naisten mahdollisuuksiin tehdä palkkatyötä ja sen kautta myös heidän taloudellisen tilanteensa heikentymiseen. Kysymykset ansiotyön ja palkattoman hoivatyön yhteensovittamisesta ovat erityisen vaikeita yksinhuoltajaperheissä, joissa suurin osa yksinhuoltajista on naisia. Myös omaishoitajista valtaosa on Suomessa naisia.

Lähisuhdeväkivalta voi lisääntyä poikkeusoloissa

Naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta ovat kansainvälisesti vertailtuna Suomessa valitettavan yleisiä. Taloudellinen ahdinko, stressi ja päihteiden käytön lisääntyminen yhdistettynä sosiaaliseen eristäytymiseen sekä karanteenitoimenpiteisiin voivat entisestään lisätä lähisuhdeväkivaltaa.

THL:n mukaan suurempaa piikkiä esimerkiksi Nollalinja-puheluiden määrässä ei ole toistaiseksi ollut havaittavissa. On kuitenkin mahdollista, että poikkeusolojen myötä muuttunut tilanne on niin uusi, että se ei vielä näy Nollalinjalla. Toisaalta apua tarvitseva ei välttämättä kykene soittamaan auttavaan puhelimeen ollessaan kotona karanteenia vastaavissa olosuhteissa, kun kumppani on lähellä.

Koti ei ole kaikille turvallinen paikka ja siksi on erityisen tärkeää, että lähisuhdeväkivaltaa kokeneille on tarjolla apua ja tukipalveluita myös poikkeusoloissa. Koronaviruspandemian aikana tärkeää varmistaa, että turvakodit ja auttavat puhelimet ovat avoinna täysimittaisesti myös poikkeusolojen aikana.

Sukupuolivaikutuksia on tärkeä arvioida sekä pandemian aikana että sen jälkeen

Koronaviruspandemian vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon on tärkeää tarkastella sekä pandemian aikana että sen jälkeen. Päätöksiä ja toimenpiteitä tulisi arvioida ennakkoon sukupuolinäkökulmasta, jotta niiden vaikutukset eri sukupuoliin ja sukupuolten tasa-arvoon ovat tiedossa.

Myös sukupuolittain eritellyn tilastotiedon kerääminen pandemian aikana on tärkeää, jotta viruksen vaikutuksia eri sukupuoliin voidaan tarkastella. Sukupuolittain eriteltyjä tilastoja on kerättävä, jotta voidaan ymmärtää paremmin, kuinka virus vaikuttaa eri sukupuoliin. Lisäksi tarvitaan sukupuolittain eriteltyä tietoa esimerkiksi pandemian taloudellisista vaikutuksista, vaikutuksista hoivan jakautumiseen ja toimeentuloon sekä lähisuhdeväkivallan ilmenemiseen.

Lue lisää:

Coronavirus puts women in the frontline
EIGE:n uutinen

Tasa-arvon tila
Sukupuolten tasa-arvo, THL

Tilannekatsaus koronaviruksesta
THL

Wenham, Clare & Smith, Julia & Morgan, Rosemary (2020) COVID-19: the gendered impacts of the outbreak. The Lancet. Volume 395, Issue 10227, 14–20 March 2020, Pages 846-848.

Nollalinja -auttava puhelin

Kommentit

jeremies

10.04.2020 14:34

Blogiin olisi tosiaan hyvä ollut kertoa, että koronavirus ei tosiaankaan ole tasa-arvoinen eikä missään nimessä edistä tasa-arvoa, vaan se syrjii miehiä.

THLn uusimman tiedon mukaan Suomessa koronavirukseen kuolleista 69 prosenttia on miehiä ja 31 prosenttia naisia.

Jalmari

10.04.2020 13:28

Olisiko pitänyt suunnata tähän tutkimukseen suunnattu työvoimat vaikka johonkin järkevämpään toimintaan. Toimintaa jolla on merkitystä esim. laadukkaiden ja aitojen suojamaskien ostamiseen?

juhani vinberg

08.04.2020 19:46

sukupuolinatsit nyt järki käteen kaikkien hengestä onkyse, ei minkään genren, eikö hoivahenkilöstöönnja omaishoitajiin muka kuulu miehiä?

Rami Halinen

08.04.2020 19:04

THL-intersektionaalisen femofasismin Linnake. Eikö teitä hävetä todellisuuden totaalinen vääristämisenne! Miehet kuolevat koronaan huomattavasti herkemmin kuin naiset, fakta! Johtuu kahden (2) todetun sukupuolen selvistä biologisista eroista. Mitä aiotte tehdä sen eteen että miehet otetaan erityisasemaan koronan vastaisessa työssä?

Kake

08.04.2020 15:41

”Riski saada koronavirustartunta on suuri etenkin terveydenhoito- ja hoiva-alalla. Sosiaali- ja terveysalan henkilöstö on Suomessa hyvin naisenemmistöinen.”

Entä palomiehet, poliisit?

Miksi THL keskittyy vain asioihin joissa naisilla on heikompi tilanne, miksei kiinnitetä huomiota myös asioihin, joissa miehillä tilanne on heikompi, kuten esim. lasten tapaamisoikeudet ja huoltajuuskiistat?

arto

08.04.2020 13:01

hei,
kun on tarkasti tiedossa sairastuneiden sukupuoli niin voisitteko myös kertoa kuoleiden sukupuoli jakauman?

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *