Kotouttamisen taustalla on pyrkimys tehdä Suomeen muuttaneista ihmisistä aktiivisia ja tasavertaisia suomalaisen yhteiskunnan jäseniä. Ongelmallista on, jos ”maahanmuuttajaan” suhtaudutaan pelkkänä toimenpiteiden kohteena.

Kotoutuja tulisi nähdä aktiivisena toimijana ja oman elämänsä asiantuntijana.

Tässä kirjoituksessa tutustutaan siihen, mihin elämänsä osa-alueisiin kotoutumisvaiheessa olevat ihmiset itse toivovat muutosta ja pohditaan, mitkä tekijät toimivat muutoksen esteenä. Tulokset ovat THL:n mobiTARMO-hankkeesta, jossa kotoutumiskoulutuksen osallistujat arvioivat toimintakykyään ja tilannettaan Kykyviisari-menetelmällä.

Asiakkaan ääni kuuluviin Kykyviisarin avulla

Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä kaikille työikäisille. Sen perusajatuksena on voimavarakeskeisyys ja asiakkaan äänen kuuleminen. Kykyviisari on ollut syksystä 2018 alkaen saatavilla myös arabian, somalin ja kurdin kielillä. Se sopii puheeksi ottamisen välineeksi ammattilaisen ja asiakkaan välillä, myös kotoutumisvaiheessa.

Yksi Kykyviisarin mielenkiintoisimmista kysymyksistä on: mihin elämäsi osa-alueille toivoisit muutosta? Vastausvaihtoehtoja on yhteensä neljätoista, joista saa valita useita.

Yleisimmin mobiTARMO-hankkeeseen osallistuneet pääosin arabiankieliset vastaajat (n=75) toivoivat muutosta taloudelliseen tilanteeseen (35 %). Joka kolmas vastaaja toivoi muutosta työtilanteeseen tai työllistymiseen. Yhtä suuri osuus vastaajista toivoi muutosta osaamiseen tai ammattitaitoon (33 %).

Nämä alustavat havainnot vastaavat aiempia tutkimuksia. Esimeriksi Maamu-tutkimukseen osallistuneista ei-työllisistä somali- ja kurditaustaisista valtaosa kertoi haluavansa kokopäivätöihin.

Ulossulkeminen ja syrjintä ovat muutoksen esteenä

Kotoutujan työllistyminen on harvoin vain yksilöstä kiinni. Heikot työllistymismahdollisuudet johtuvat osin syrjivistä asenteista ja rasismista. Maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kokonaisuudessa merkittävin tekijä on työ, arvioi sosiaali- ja terveysministeriön selvitys. On tärkeä huomata, että rasistiset asenteet ja syrjintä työmarkkinoilla ovat työllistymisen este – ja siten myös kustannuksia aiheuttava tekijä.

Motivaatio on olennainen osa muutokseen sitoutumista. Siksi kotoutumisvaiheessa kannattaa tukea ihmisten tärkeäksi kokemia muutoskohteita, esimerkiksi Kykyviisaria hyödyntäen. Lisäksi on varmistettava, ettei työllistymisen ja sen myötä paremman taloudellisen tilanteen esteenä ole ulossulkeminen ja syrjintä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Kykyviisari on kehitetty Työterveyslaitoksen Sosiaalinen osallisuus ja työ- ja toimintakyvyn muutos (Solmu) -koordinaatiohankkeessa, jota rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto (ESR).

Kykyviisarin arabian-, somalin- ja kurdinkieliset lomakkeet on käännetty ja testattu THL:n mobiTARMO-hankeessa, jota rahoittaa Euroopan unionin turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto (AMIF).

Lue lisää

Castaneda AE, Rask S, Koponen P, Mölsä M, Koskinen S (toim.). Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi – Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. Raportti 61. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; 2012.

Päivinen J. Mitä tiedämme maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista? Selvitys maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kokonaisuudesta. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 27. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö; 2017.

Rask S, Castaneda AE, Härkänen T, Koponen P, Bergbom B, Toivanen M, Gould R, Koskinen S. Työttömistä maahanmuuttajista suuri osa on työkykyisiä ja työhaluisia.Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2016;53(1):317.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *