Eduskunnan oikeusasiamiehen raportit lastensuojelun yksiköihin tehdyistä tarkastuksista ovat nostaneet sijaishuollon ongelmat julkiseen keskusteluun. Keskustelu on vahvistanut kielteisiä mielikuvia lastensuojelusta, mikä ei ole sijaishuollossa olevien lasten eikä heidän perheidensä etu. Monet raskasta lastensuojelutyötä tekevät ovat saaneet ansiotta kylmää vettä niskaansa.
Huolta herättävien tapausten rinnalle tarvitsemme realistisen kokonaiskuvan lastensuojelusta sekä siitä, miten havaittuihin ongelmiin on viime vuosina puututtu.
Sosiaali- ja terveysministeriön teettämä lastensuojelun menneisyystutkimus paljasti, että koulukodeissa on tapahtunut kaltoinkohtelua, jota ei voida hyväksyä eikä puolustella. Tutkimus myös osoitti, ettei mikään sijaishuollon muoto ole toistaan parempi eikä synkästä historiasta vapaa. Mutta historiasta on opittava, ja siitä on opittu.
Valtion koulukodit ovat käyneet läpi kuluneen kymmenen vuoden aikana muutoksen, jolle ei löydy vertailukohtaa koulukotien historiassa.
Itsenäisesti toimivista koulukodeista on muodostettu Valtion koulukodit, jolla on yhtenäinen johto ja yhdenmukaiset hoivan, kasvatuksen ja opetuksen käytännöt. Lasten ja heidän perheidensä osallisuutta on vahvistettu ja heitä kuullaan koulukotien toiminnassa. Entisiä koulukotien asiakkaita käytetään kokemusasiantuntijoina kaikissa viidessä valtion koulukodissa.
Säännölliset tarkastukset ovat välttämätöntä
Valtion koulukotien tulosohjaajan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tavoitteena on tutkimustiedon järjestelmällinen käyttö koulukotien toiminnan kehittämisessä.
Vaativimman sijaishuollon kehittäminen edellyttää muutoksia myös lainsäädäntöön. Valtion vastuulla olevan sijaishuollon toimintaedellytykset tulisi turvata erityislainsäädännöllä, joka mahdollistaa vaikeimmin oireilevien nuorten tarpeen mukaisen hoidon.
Tämä tarkoittaisi joidenkin nuoriin kohdistuvien rajoitustoimenpiteiden käyttöä vain osassa lastensuojelulaitoksia. Edelleen tarvittaisiin lastensuojelun, terveydenhuollon ja vaativan erityisen tuen perusopetuksen integroimista niin, että eri hallinnonalojen lainsäädäntö ei estä tarkoituksenmukaista toimintaa.
Haluamme kehittää Valtion koulukoteja vastuullisesti. Siksi pidämme eduskunnan oikeusasiamiehen säännöllisiä tarkastuksia koulukodeissa välttämättömänä – ne parantavat sekä lasten että työntekijöiden oikeusturvaa ja ovat erinomainen tuki koulukotien toiminnan kehittämisessä.