Kaikille oppilaille maksuton koululounas on suomalainen ylpeyden aihe ja syystäkin. Alun perin koululounaan tarkoitus oli turvata jokaisen oppilaan ruokailumahdollisuus koulupäivän aikana. Oppivelvollisuuden alkaessa vuoden 1921 koululounas tarjottiin vain vähävaraisten perheiden oppilaille.
Kouluhallitus totesi vuonna 1936, että kouluruokailu on välttämätön kaikille oppilaille. Tutkimuksissa oli havaittu, että vain 40 prosenttia koululaisista oli täysin terveitä. Oppilaille maksuttomaksi koululounas säädettiin lailla vuonna 1943.
Nykyään koululounaalla on laajempi merkitys oppilaiden oppimisen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Ruokailujärjestelyihin ja kiireettömään ympäristöön panostaminen ovat konkreettista ja käytännönläheistä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyötä, johon koulu voi itse omalla toiminnallaan ja valinnoillaan vaikuttaa.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa säädetään oikea-aikaisesta ja kiireettömästä ruokailusta. Kouluruokailusuosituksen mukaan sopiva aika lounaan syömiselle on noin 11–12. Ateriointiin tulisi olla aikaa vähintään 30 minuuttia. Lisäksi on suositeltavaa, että koululaisilla on mahdollisuus ulkoilla ja liikkua ennen tai jälkeen lounaan.
Lounas tarjoillaan liian aikaisin
TEAviisarin peruskouluille suunnatun tiedonkeruun mukaan vain yksi kolmesta koulusta (32 %) tarjoaa ensimmäisen lounaan suosituksen mukaisesti noin klo 11 tai hieman myöhemmin. Tulokset käyvät ilmi, keväällä 2024 julkaistuista tuloksista. Aikaista ruokailua selittivät useimmin koulukuljetusten aikataulut, lasten toiveet aikaisesta ruokailusta ja ahtaat ruokailutilat, joiden vuoksi ruokailuaikoja jouduttiin porrastamaan.
Koululounas ei saa olla päivän ensimmäinen ateria. Kouluruokailun nykysäädökset lähtevät siitä, että aamiainen on syöty kotona. Kouluterveyskyselyn mukaan näyttäisi siltä, että kuitenkin yhä useampi lapsi ja nuori jättää aamiaisen väliin. Tämä voi selittää heidän toiveitaan suositusta aikaisemmasta lounaasta.
Säännölliset ruoka-ajat rytmittävät lapsen päivää. Aterioita tulisi olla 3–4 tunnin välein eli 5–6 ateriaa päivässä. Jos lounas on liian aikaisin, nälkä voi yllättää iltapäivällä liian aikaisin ja helpotusta haetaan kioskien ja lähikauppojen epäterveellisistä vaihtoehdoista.
Ruokailuun varattava riittävästi aikaa
Vaikka lapset ja nuoret eivät aina malttaisi istua aloillaan koko ruokailuun varattua aikaa, on tärkeää, että kouluissa jätetään yhteiselle hetkelle riittävästi aikaa. Liian lyhyt ruokailuaika voi johtaa ahmimiseen, tarvetta pienempiin annoksiin tai pahimmillaan jopa ruokailun väliin jättämiseen.
TEAviisarin tiedonkeruun mukaan vain 28 prosentissa kouluista oppilaille oli varattu ruokailuun suosituksen mukaisesti yli 25 minuuttia aikaa.
Kiireetön ruokailu edistää lasten ravitsemusta ja tukee heidän kasvuaan ja kehitystään. Rauhallinen syöminen auttaa myös välttämään ahmimista ja ruoansulatusongelmia, sekä edistää kylläisyyden tunteen syntymistä, mikä ehkäisee ylensyöntiä.
Lisäksi rauhalliset ruokailuhetket edistävät oppilaiden yleistä hyvinvointia ja terveyttä. Kiireettömät ruokailuhetket antavat mahdollisuuden sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja hyvien ruokailutapojen oppimiseen. Riittävä aika syömiselle parantaa lasten keskittymiskykyä ja jaksamista.
Lue lisää:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa – TEA 2023. Tilastoraportti 21/2024.
Syödään ja opitaan yhdessä – kouluruokailusuositus. 2017. Valtion ravitsemusneuvottelukunta.
Vielä huonompi tilanne on pienryhmäläisillä. Hyvin yleinen lounasaika on heille klo. 10:20. Ei kovin monelle vielä silloin maistu. Useimmat heistä osallistuvat iltapäiväkerhoon ja silloin pieni välipala tarjotaan klo.14 jälkeen. Kouluaikaisen aterioinnin näin toteuttaminen täysipainoisesti ja kasvua tukien ei olekaan mikään helppo tehtävä!
Kiitos kommentistasi ja hyvistä huomioista.