Suomessa on kehitetty vuodesta 2006 alkaen Yhteispeli-menetelmää, joka tukee lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Menetelmän kehittämiseen on osallistunut kymmeniä asiantuntijoita, satoja opettajia ja jopa 3730 lasta.

Menetelmä on ensimmäisen arvioinnin mukaan toimiva; toinen laajempi vaikuttavuustutkimus on työn alla. Mutta mitä menetelmälle tapahtuu kehittämisvaiheen jälkeen?

Jos vaikuttavuustutkimuksen tulokset ovat positiivisia, tulisi Yhteispeliä levittää asteittain kaikkien suomalaisten lasten hyödyksi, ja tarjota kouluille menetelmän koulutusta.

Kuitenkin vasta menetelmän levittäminen on varsinainen koetinkivi. Yhteispeli-hanke on ollut onnekas saadessaan mahdollisuuden oppikirjojen mukaiseen kehittämistyöhön ja laajaan vaikuttavuustutkimukseen.

Suuret haasteet ovat kuitenkin vielä edessä ennen kuin menetelmä on kaikkien siitä hyötyvien ulottuvilla.

Kenelle kuuluu menetelmän levittäminen?

Suomessa ja kansainvälisesti kehitettyjen menetelmien laadukkaaseen levittämiseen ei ole olemassa järjestelmää. Minkään tietyn organisaation tehtävä ei ole varmistaa, että toimivat menetelmät saadaan lasten, koulujen ja perheiden tasa-arvoiseen käyttöön.

Jotta menetelmät vaikuttaisivat, tulisi järjestää menetelmän systemaattinen koulutus, mentorointi, seuranta ja päivittäminen.  Nyt kun palveluita organisoidaan uudelleen, tähän olisi mahdollisuus.

Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen hyödyttää meitä kaikkea. Lapsen ja nuoren hyvinvointi on aina myös arvo sinänsä.

Taitoja neuvotteluun, keskittymiseen ja ongelmien ratkomiseen

Yhteispeli opettaa lapsia esimerkiksi tunnistamaan omia ja toisten tunteita. Leikkien avulla harjoitellaan ristiriitatilanteiden ratkomista. Lapset oppivat myös esimerkiksi pyytämään apua tarvitessaan. Toisaalta opetellaan keskittymään yhteen asiaan ja antamaan toisillekin työrauha.

Lasten mielenterveyden tukemiselle on suuri tilaus. Mielenterveysongelmat ovat lapsilla yleisiä. Suurin osa heistä, joilla on ongelmia aikuisena, on kärsinyt niistä jo lapsena.

Kansainvälinen tutkimuskirjallisuus osoittaa, että kouluympäristössä tapahtuva lapsen tunne- ja vuorovaikutuksen tukeminen on vaikuttava keino ehkäistä ongelmia.

Oppikirjamainen kehitystyö

Lupaavat tulokset maailmalta ja lasten mielenterveyden vaikeuksien yleisyys antoivat kimmokkeen kehittää oma suomalainen kouluinterventio alakoulu-ikäisille lapsille. Pohdintojen jälkeen päädyttiin siihen, että suomalaisella koululla on erityispiirteitä  — kuten lyhyet koulupäivät — joiden vuoksi ulkomaisten menetelmien siirtäminen kattavasti suomalaisiin kouluihin ei välttämättä onnistuisi.

Kehittämisvaiheen jälkeen menetelmä arvioitiin kehittämisalueen ulkopuolella Raision ja Vantaan alakouluissa. Tutkimuksessa tuli esiin asioita jatkokehitystä varten. Esimerkiksi opettajien jakautuminen Yhteispeli -koulutuksen saaneisiin ’Yhteispeli -opettajiin’ ja muihin työyhteisön opettajiin saattoi huonontaa työilmapiiriä. Tämä otettiin huomioon seuraavassa vaiheessa, jossa kaikki opettajat otettiin mukaan.

Kesäkuussa valmistunut tutkimus arvioi Yhteispeli-menetelmän turvallisuutta, soveltuvuutta ja käyttökelpoisuutta. Tulosten mukaan kehitetyille työvälineille oli tarvetta, ja ne soveltuivat hyvin alakoulujen käyttöön. Työvälineiden käyttö on turvallista, mielekästä ja hyödyllistä niin opettajien kuin oppilaidenkin mielestä.

Lue lisää:
Yhteispeli – Arviointitutkimus menetelmien turvallisuudesta, soveltuvuudesta ja koetusta hyödystä. THL, Työpaperi 9/2015.

Päivi Santalahti, Lasten käytöshäiriöiden kierre on opittu katkaisemaan. THL blogi 21.11.2014

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *