Seinäjoen kaupunki on ehtinyt saada kansallista ja kansainvälistä mainetta lastensa terveyden edistämisestä ja lihavuuden ehkäisystä. Vuonna 2009 oli kaupungin oman Effica-tietojärjestelmän mukaan 5-vuotiaista ylipainoisia joka kuudes, vuonna 2015 enää joka kymmenes. Myös alakoululaisten ylipainoisuus on vähentynyt.
Olemme pohtineet, mitä hyvien tulosten takana on? Tarkkaa tutkimustietoa ei vielä ole, mutta muutamia mahdollisia syitä onnistumiseen voimme jo luetella.
Ensinnäkin Seinäjoen kaupunki, sen päättäjät ja johto ovat sitoutuneet kaupunkinsa ja sen palveluiden järjestelmälliseen kehittämiseen.
Toinen merkittävä asia on, että kaupungissa on tehty useita samanaikaisia interventioita eri hallinnonaloilla väestön terveyden edistämiseksi. Esimerkiksi neuvoloissa on tehostettu elintapaohjausta Neuvokas perhe -menetelmällä. Päivähoidossa ja kouluissa innostetaan lapsia liikkumaan enemmän ja istumaan vähemmän Liikkuva koulu ja Ilo kasvaa liikkuen -ohjelmien periaatteiden mukaisesti.
Seinäjoen kaupungin tekninen toimi on yhdessä kaupunkisuunnittelun kanssa kehittänyt lähiliikuntapaikkoja, päiväkotien ja koulujen pihoja iloisiksi ja houkutteleviksi.
Kaupungin ruokapalvelut ovat kehittäneet joukkoruokailua terveyttä edistäväksi. Kaikki kaupungin joukkoruokailussa tarjottavat lounaat on valmistettu Sydänmerkki-kriteerien mukaan.
Mukana koko kaupunki
Seinäjoki on hyvä esimerkki, miten yksittäinen kunta voi toteuttaa kansallista ohjelmaa. Kaupungin johto ja kaikki hallinnonalat ovat sitoutuneet yhteisiin terveyden edistämisen tavoitteisiin ja kehittämistyöhön.
Yhdessä tekemisen mallista ja innostuksesta voi moni kunta ottaa mallia. Seinäjoella tehtyä työtä onkin tarkoitus mallintaa levitettäväksi muihin kuntiin.
Hyvä lähtökohta terveyden edistämisen suunnittelulle on, että kunnan hallinto käsittelee kansalliset terveyden edistämisen ohjelmat. Ohjelmat antavat valmiin tietopohjan, tavoitteet ja ehdotuksia toimenpiteistä.
Ihanteellista olisi, että kunnassa pohditaan, mitä kansallisen ohjelman toimeenpano tarkoittaa käytännössä omassa kunnassa? Sen jälkeen on hyvä asettaa konkreettiset tavoitteet ja miettiä, mitkä ovat väestön terveyden edistämisen haasteet ja vahvuudet. Mitkä tavoitteet toteutuvat jo, ja minkä tavoitteiden toteutumiseksi tarvitaan vielä kehittämistyötä?
Kunta voi toteuttaa tätä prosessia käymällä läpi kansallisten ohjelmien toimeenpanosuunnitelmia ja vertaamalla niitä kunnan omaan toimintaan. Kansallinen lihavuusohjelma on laatinut eri toimijoille tavoitteiden tarkistuslistoja, joita voi hyödyntää tässä työssä.
Kansallisten ohjelmien soveltamisessa paljon vaihtelua
TEAviisarin eli Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmän tiedonkeruussa 2016 kysyttiin terveydenedistämisestä perusterveydenhuollossa: miten kansallisia ohjelmia, kuten Kansallista lihavuusohjelmaa oli käsitelty terveyskeskusten hallinnossa?
Kaksi kolmasosaa terveyskeskuksista (67 %) vastasi, ettei luottamushenkilöhallinto ollut käsitellyt ohjelmaa lainkaan. Seinäjoen ja muutaman muun kunnan (6 %) terveyskeskukset ilmoittivat, että luottamushenkilöhallinto (lautakunta, kuntayhtymän hallitus tms.) oli käsitellyt Kansallista lihavuusohjelmaa kuluvalla valtuustokaudella 2012–2018 ja päättänyt ohjelman mukaisista toimenpiteistä.
Kansallista lihavuusohjelmaa oli käsitelty terveyskeskuksen johtoryhmässä useammin kuin luottamushenkilöhallinnossa. Vajaa viidesosa terveyskeskuksista (18 %) ilmoitti, että ohjelmaa oli käsitelty johtoryhmässä ja toimenpiteistä oli päätetty.
Hieman yli puolet (54 %) terveyskeskusten johtoryhmistä ei ollut käsitellyt ohjelmaa lainkaan.
Ohjelmista paikalliseksi toiminnaksi
Kansallisen lihavuusohjelman käsittelyssä terveyskeskusten hallinnossa on kuntien välillä paljon vaihtelua. Isojen, yli 50 000 asukkaan kuntien terveyskeskukset ovat vastausten perusteella käsitelleet pieniä kuntia useammin ohjelmaa ja sopineet jatkotoimenpiteistä luottamusmieshallinnossa.
Seinäjoen esimerkki kertoo meille, että kansallisten ohjelmien linjaukset on hyvä huomioida kuntien strategisessa suunnittelussa ja kehittämisessä. Erityisen tärkeää tämä on terveyden edistämisessä, missä tarvitaan kaikkien kunnan hallinnonalojen yhteistyötä.
THL:n tehtävänä on tehostaa kansallisista ohjelmista tiedottamista ja ohjelman toimeenpanon tukea. Otamme tässä mielellämme vastaan kehittämisehdotuksia.
Lue lisää:
Kansallinen lihavuusohjelma 2012–2018 www.thl.fi/lihavuusohjelma