Kuka puolustaa tulevia sukupolvia?

”Olemme peruuttamattoman ilmastokatastrofin partaalla. Tämä on kiistatta maailmanlaajuinen hätätilanne. Suuri osa maapallon elämän perusrakenteesta on vaarassa.” Näillä sanoilla alkaa 14 ilmastotutkijan tuore artikkeli BioScience-lehdessä.

Vastaavia varoittavia esimerkkejä on saatu lukea ennenkin, mutta uutiset ajankohtaisista tapahtumista antavat niille joka viikko lisää painoarvoa. Ihmisen nykyisen toiminnan jatkuessa vääjäämätön kehitys kohti ympäristön tuhoutumista ei kuitenkaan tunnu heijastuvan politiikan sisältöön ja tärkeysjärjestyksiin.

Nyt syntyvät lapset elävät keskimäärin pitkälle 2100-luvulle, johon ilmastomallit ulottuvat. Jos kaikki nykyiset tunnetut öljyvarat hyödynnetään, maapallon keskilämpötila voi esiteolliseen aikaan verrattuna nousta jopa yli kahdeksalla asteella vuoteen 2100 mennessä. Seuraukset olisivat katastrofaalisia.

Mitä lapsenlapsemme ajattelevat poliitikoista, jotka 2020-luvulla kalastelivat ääniä alhaisella bensan hinnalla? Bensanhan pitäisi olla kallista, jotta sitä kulutettaisiin vähemmän. Mitä he ajattelevat öljy-yhtiöiden johtajista, jotka lobbaavat löysempien ilmastonormien puolesta? Entäpä Norjan kaltaisista valtioista, jotka edelleen rikastuvat öljyteollisuudella? Tai kaikesta siitä, jota jätettiin tekemättä luontokadon etenemisen torjumiseksi?

Kun päätöksiä puntaroidaan pidemmällä aikavälillä, nykypäivän itsestäänselvyydet muuttuvat kyseenalaisiksi. Pitkän aikavälin ajattelu paljastaa päätöksentekijöiden tekemien valintojen ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset, jotka jälkeläisemme aikanaan kohtaavat.

Tulevien sukupolvien huomioimisessa olisi syytä ottaa oppia Walesistä

Hyvinvointitalous on melko tuore käsite, joka pyrkii luomaan pitkäjänteistä politiikkaa taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden yhteensovittamiseksi. Keskeistä on, että ihmisten – niin nykyisten kuin tulevien sukupolvien – hyvinvoinnin sekä luonnon hyvinvoinnin kehitys otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa.

Useat maat ovat ottaneet käyttöön työkaluja hyvinvointitalouden edistämiseksi. Tulevien sukupolvien näkökulman huomioimisessa pisimmälle on edennyt Wales, joka velvoittaa lailla kaikkia julkisia toimijoita huomioimaan tulevien sukupolvien näkökulman. Vuonna 2015 säädetyn Tulevien sukupolvien hyvinvointi -lain tarkoituksena on varmistaa päätösten pitkäaikaisten vaikutusten huomioiminen ja hyvinvoinnin mahdollistaminen niin nykyisille kuin tuleville sukupolville. Laissa on määritelty seitsemän kansallista hyvinvoinnin päämäärää, ja julkisten toimijoiden tulee edistää niistä jokaista yhtä aikaa. Hyvinvoinnin päämäärien pohjalta on kehitetty 50 kansallista seurantaindikaattoria ja niihin kytkeytyvät välitavoitteet.

Lain toimeenpanemiseksi Walesissa on toiminut vuodesta 2015 Walesin tulevista sukupolvista vastaava komissaari. Syys-lokakuun vaihteessa Walesin apulaistulevaisuuskomissaari Marie Brousseau-Navarron vieraili Suomessa THL:n ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kutsumana.

Brousseau-Navarro oli kuultavana eduskunnan tulevaisuusvaliokunnassa hyvinvointitalouden normiohjauksesta ja Walesin tulevien sukupolvien hyvinvointia koskevasta laista. Lisäksi hän osallistui THL:n Hyvinvointitaloudellisten vaikutusten arviointimekanismi -hankkeen järjestämään ”Miten ohjaamme kohti hyvinvointia?” -tilaisuuteen, jossa tavoitteena oli kommentoida hankkeen tuottamaa ja joulukuussa julkaistavaa Suomen hyvinvointitalouden ohjausmalliehdotusta.

Tulevista sukupolvista vastaavan komissaarin toimialue kattaa kaiken Walesin julkishallinnon. Komissaarin tehtävänä on tukea hallintoa toimimaan lain mukaisesti ja ottamaan tulevien sukupolvien näkökulmat huomioon toiminnan suunnittelussa ja seurannassa. Toisaalta valtuutettu arvioi ja tarvittaessa voimakkaastikin kyseenalaistaa päätöksiä, jos niiden pitkän aikavälin vaikutukset ovat haitallisia tulevien sukupolvien näkökulmasta, vaikkei suoraa sanktiovaltaa olekaan. Brousseau-Navarron esimerkit kertoivat, että myös tämänkaltainen sparraava lähestymistapa voi saada aikaan myönteisiä muutoksia päätöksenteossa ja hallinnossa.

Lainsäädännöllä voitaisiin ohjata yhteiskuntaa sopeutumaan ekologisiin rajoihin

Peruuttamattoman ilmastokatastrofin kynnyksellä päätöksentekijöiden tulee viedä yhteiskuntia suuntiin, joissa niiden sosiaaliset ja taloudelliset järjestelmät sopeutuvat ekologisiin rajoihin. Näin turvataan hyvän elämän edellytykset myös niille, jotka tulevat jälkeemme. Myös esimerkiksi Skotlannissa harkitaan parhaillaan tulevien sukupolvien valtuutetun tehtävän perustamista.

Entä kuka puolustaa tulevia sukupolvia Suomessa?

Brousseau-Navarron vierailun jälkeen tulevaisuusvaliokunta julkaisi lausuntonsa vuoden 2025 valtion talousarviosta. Valiokunta suosittaa harkittavaksi myös Suomeen tulevien sukupolvien hyvinvoinnin huomioimisen varmistavaa lakia. Yhtenä esimerkkinä Suomelle valiokunta mainitsee Walesin.

Walesin mallia mukaillen myös Suomessa voisi olla lain toimeenpanon tukena itsenäinen ja riippumaton viranomainen, tulevien sukupolvien valtuutettu, päätehtävänään turvata tulevien sukupolvien hyvinvointi.