Asettukaapa minun asemaani. Saavutte työpaikalle varhain aamulla valmiina urakoimaan rästitöitä toimiston pikkuhiljaa herätessä. Samassa ovelle ilmaantuu hengästyneenä hätääntyneen näköinen tutkijatoveri kertoen, että käytävän toisessa päässä on kiireellistä asiaa. Selviää, että television aamuohjelma pyytää suoraan lähetykseen kommenttia maakuntalehden uutiseen ”THL kieltää lakritsin ja salmiakin raskaana olevilta”.

Tästä alkaa kahden päivän mediaryöpytys, joka vähitellen rauhoittuu, kun huomio kiinnittyy uusien lapsiperheiden ravitsemussuositusten olennaisiin kohtiin.

Pölyn laskeuduttua on aika tarkastella lakukohun uutissaldoa. Lakritsiuutinen oli julkaistu 44 suomalaisessa mediassa. Näistä 18 otsikoi ”THL kieltää…”, ja yhdeksän puhui raskauden ajan ”kieltolistasta”.

Kieltäminen selvästi kiinnostaa. THL ei kuitenkaan kiellä, THL tutkii ja ohjaa.

Tarkkaan ottaen muutos oli varsin pieni. Aiemmin ”suositeltiin”, että odottava äiti ei käyttäisi lakritsia ja salmiakkia päivittäin yli 50 grammaa. Uusissa lapsiperheiden ravitsemussuosituksissa ”suosituksesta” oli luovuttu ja lakritsi oli siirretty ”ei suositeltavien” ruoka-aineiden ryhmään lieventävällä maininnalla ”Pienet annokset (esimerkiksi annos lakritsijäätelöä tai muutama makeinen) eivät ole haitallisia.”

Lakritsin haitat ovat tunnettuja

Kansallismakeisemme salmiakki sisältää lakritsia ja ammoniumkloridia. Suomalainen suhtautuu niihin molempiin tunteella. Miksi niitä ei suositella raskaana oleville?

Lakritsi sisältää glysyrritsiiniä. Glysyrritsiinin ja sen kaltaisesti vaikuttavien aineiden on tiedetty jo pitkään eläinkokeiden perusteella olevan haitallista sikiön kehitykselle. Vaikutusmekanismi tunnetaan varsin hyvin.

Glysyrritsiini estää istukassa toimivaa entsyymiä, joka inaktivoi istukan läpi kulkevaa äidin stressihormoni kortisolia. Kun inaktivoivan entsyymin toiminta estyy, sikiön kortisolipitoisuus suurenee. Kortisoli on pieniä pitoisuuksina välttämätöntä, mutta suurina pitoisuuksina se hidastaa sikiön kasvua ja vaikuttaa kudosten erilaistumiseen ja elinten kehitykseen.

Glysyrritsiinin verenpainetta nostava vaikutus johtuu samasta mekanismista munuaisten suolatasapainoa säätelevissä distaalisen nefronin kokoojatiehyen soluissa.

Uusi tutkimus kertoi vaikutuksista sikiöön

Aiemmin ei ole tiedetty, mitä nämä eläintutkimukset merkitsevät lakritsia käyttävien odottavien äitien ja heidän lastensa kannalta. Uutta tietoa on tullut muun muassa suomalaisesta Glaku-tutkimuksesta. Siinä on seurattu lapsia, joiden äidit ovat käyttäneet raskauden aikana runsaasti lakritsia. Heitä on verrattu äiteihin, jotka eivät ole käyttäneet niitä.

Tutkimuksen mukaan sikiöaikana lakritsille altistuneet lapset suoriutuvat alakouluikäisinä älykkyystesteissä keskimäärin jonkin verran heikommin kuin altistumattomat, ja heillä on enemmän tarkkaavaisuushäiriöitä. ’Älykkyysosamäärässä’ havaittiin noin 5-6 pisteen ero.

Seurantatutkimus ei tietenkään kerro, johtuuko ero lakritsista ja salmiakista vai jostakin tunnistamattomasta taustatekijästä, ei vaikka kaikki tyypilliset taustatekijät – perheen koulutus, ammattiasema, raskaudenaikainen tupakointi jne. oli otettu tutkimuksessa huomioon.

Suosituksen antajan visainen pulma

Lakritsisuositus kuvaa hyvin suosituksen laatijan tavallista, visaista pulmaa: vaikutusmekanisminsa puolesta elintarvikkeen sisältämän aineen voi epäillä olevan haitallinen, ja seurantatutkimuksessa sille altistuneilla on suurempi riski johonkin haittaan. Sen sijaan yksiselitteinen näyttö syy-seuraussuhteesta puuttuu.

Silloin suosituksen antaja noudattaa varovaisuusperiaatetta: hän ”ei suosittele” kyseistä elintarviketta.

Lakritsin siirtäminen ”ei suositeltavien” listalle johtui myös odottavilta äidiltä kantautuneista tiedoista. Monelle raskaana olevalle oli suositeltu neuvolassa lakritsia ehkäisemään raskauden aikana laskevaa verenpainetta. Kiusallista vaivaa kun on muuten vaikea ehkäistä. Siksi monet ihmettelivät lehtien keskustelupalstoilla uuden suosituksen ja heille neuvolassa annetun neuvon ristiriitaa.

Kyse on ilmeisesti ollut jonkinlaisesta terveydenhuollon suullisesta kansanperinteestä.

Mitä muuta suositellaan vältettäväksi?

Vältettäväksi suositeltavat elintarvikkeet jakaantuvat karkeasti mikrobiologisista ja kemiallisista syistä vältettäviin.

Mikrobiologisista syistä vältettävien aineiden kohdalla kerta-altistuskin voi huonon onnen sattuessa olla kohtalokas. Tällaisia elintarvikkeita ovat esimerkiksi raaka tai tyhjiöpakattu kala, pehmeät tai pastöroimattomasta maidosta valmistetut juustot, kypsentämätön liha ja huonosti pestyt salaatit.

Kemiallisesta syystä vältettävän haitallinen vaikutus riippuu usein annoksesta. Tässä on toinen visainen pähkinä suositusten laatijalle: pienellä annoksella ei ehkä ole käytännön merkitystä, mutta mikä on pieni annos? Useimmiten turvallisen määrän rajaa ei tiedetä.

Tämä koskee myös lakritsia. Siksi aiempi ”suositus” (ei säännöllisesti yli 50 g päivässä) korvattiin ”ei suositella” -maininnalla.

Tärkeimpiä vältettäviä aineita ovat edelleen alkoholi ja tupakka.

Mitä muuta äiti voi tehdä kuin välttää riskielintarvikkeita, alkoholia ja tupakkaa?

Sikiöaikaisten olosuhteiden tiedetään vaikuttavan terveyteemme läpi elämän. Siksi äidin monipuolinen ravinto, terveyttä edistävä liikunta ja liiallisen stressin välttäminen tukevat myös lapsen terveyttä, ja niistä hyötyvät koko perhe. Raskaushäiriöiden oikea-aikainen hoito on tärkeää.

Riskielintarvikkeiden, kuten lakritsin välttäminen, on vain pieni osa sikiön kehittymisolosuhteita.

Toisaalta äitiyshuollon henkilöstön on tärkeä tuntea raskaushäiriöiden pitkäaikaisvaikutukset. Ennenaikaisesti syntyneillä aikuisilla (nykyään noin 6 % vastasyntyneistä) tai raskausdiabetesta poteneiden äitien lapsilla (nykyään noin 15 %) on todettu samanlaisia kehityshäiriöitä kuin lakritsille altistuneilla. Heillä on myös kohonnut riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.

Meillä on epäsuoraa näyttöä, että optimaalinen hoito ja ehkä myös riskiryhmien tunnistaminen pienentäisivät kehityshäiriöiden ja sairastumisen riskejä.

Mitä hyötyä ”lakukohusta”?

Tunteita herättävät uutiset muistetaan. Väite ”THL kieltää” saa lukijan tarttumaan uutiseen ja todennäköisesti herättää monenlaisia tunteita. Toivottavasti se helpottaa uusien lapsiperheiden ravitsemussuositusten omaksumista.

Uudet lapsiperheiden ruokasuositukset kannustavat perheitä syömään yhdessä. Tiedote 22.1.2016

Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille. Kide 26, THL 2016

Elintarvikkeiden käyttöön liittyviä yleisiä ohjeita. Lakritsi sivulla 7. Evira 22.1.2016 (pdf)

Maternal licorice consumption and detrimental cognitive and psychiatric outcomes in children. Am J Epidemiol. 2009 Nov 1

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *