Planetaarinen terveys ja hyvinvointi luo pohjan kestävälle kehitykselle. Se korostaa ihmisen ja luonnon välistä monitasoista riippuvuutta toisistaan. Kestävän kehityksen tulisi olla keskeisessä asemassa kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Ihmisen ja luonnon hyvinvointi ja terveys kytkeytyvät vahvasti toisiinsa. Tämän vuoksi kokonaisvaltainen kestävyys tulisi nostaa kuntien strategiseen suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön. Toistaiseksi planetaarinen terveys ja hyvinvointi sekä kestävä kehitys näkyvät harvoin kuntien hyvinvointikertomuksissa ja -suunnitelmissa.
Teaviisarin kuntien johdolle keväällä 2023 suunnatussa tiedonkeruussa hieman yli puolet (58 %) kaikista Suomen kunnista ilmoitti huomioineensa kestävän kehityksen omassa hyvinvointikertomuksessa ja -suunnitelmassa. Isoissa yli 50 000 asukkaan kunnissa kestävä kehitys oli huomioitu jo lähes kaikkien (95 %) kuntien hyvinvointikertomuksissa ja -suunnitelmissa. Keskisuurissa ja pienissä kunnissa harvemmin.
Kestävä kehitys näkyy yleisimmin ekologisena kestävyytenä
Kestävä kehitys näyttäytyi kuntien hyvinvointikertomuksissa ja -suunnitelmissa hyvin moniulotteisena ilmiönä. Tiedonkeruun laadun varmistamiseksi ja kehittämiseksi vertasimme kuntien jättämiä avovastauksia heidän julkisesti saatavilla olleisiin hyvinvointikertomuksiin ja -suunnitelmiin.
Kuntien tiedonkeruulomakkeella jättämien avovastausten perusteella yleisimmin (41 %) kestävä kehitys näkyi hyvinvointikertomuksissa ja -suunnitelmissa ekologisena kestävyytenä. Noin neljänneksellä (20 %) kunnista kestävä kehitys näkyi sosiaalisena kestävyytenä. Vain 5 prosentilla kunnista kestävä kehitys näkyi taloudellisena kestävyytenä.
Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ekologinen kestävyys linkittyi usein konkreettisesti luontoon ja päästöihin. Kunnat kertoivat huolehtivansa luonnosta, tekevänsä aktiivisia ilmastotoimia, suosivansa lähipalveluita ja julkista liikennettä, käyttävänsä ilmastomittaria ja tekevänsä yhteistyötä ilmastokumppanuusverkostossa yritysten kanssa. Esimerkiksi Tampereella ympäristö huomioitiin omana osa-alueenaan ja sitä tarkasteltiin monesta eri näkökulmasta. Suunnitelman tavoitteissa luonnon hyvinvointivaikutukset huomioitiin suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa. Lisäksi suunnitelmassa tavoiteltiin kestävän liikkumisen yhdenvertaista edistämistä ja liikenneköyhyyden ehkäisyä.
Sosiaalisen kestävyyden teemaa ei tunnisteta
Kuntien avovastauksissa sosiaalisen kestävyyden teemaa ei tunnistettu, vaikka siihen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä löytyikin hyvinvointikertomuksista ja -suunnitelmista. Sosiaalinen kestävyys konkretisoitui usein niissä tavoitteina ja toimenpiteinä eriarvoisuuden vähentämisenä eri väestöryhmien välillä.
Kunnat pyrkivät tarjoamaan maksuttomia palveluita ja noudattamaan lähipalveluperiaatetta varhaiskasvatuksessa. Lisäksi keskityttiin lapsiperhepalveluiden kehittämiseen perhekeskuksissa. Lapsien, nuorien ja lapsiperheiden hyvinvoinnin kehittämisen lisäksi mainittiin ikäihmisten hyvinvointiin vaikuttaminen. Muun muassa Oulussa sosiaalisen kestävyyden edistäminen oli linkitetty konkreettisesti YK:n Agenda 2030 tavoitteisiin.
Taloudellinen kestävyys ei noussut juurikaan esille kuntien avovastauksissa eikä niitä löytynyt hyvinvointikertomusten ja -suunnitelmien sisällöistä. Konkreettisesti taloudellinen kestävyys nousi esille muun muassa kilpailutuskriteerinä hankinnoissa ja kilpailutuksissa, ruokahävikkinä, päätösten vaikutusten ennakkoarviointimenetelmän käytössä. Helsingissä hyvinvointisuunnitelmasta nostetut vuositavoitteet osaksi kaupungin talousarvioita ovat sitouttaneet parhaimmillaan toimialoja yhteiseen tekemiseen.
Konkretisointi vaatii sitoutumista kaikilta toimijoilta
Konkretisoituakseen tavoitteiksi ja toimenpiteiksi kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön planetaarinen terveys ja hyvinvointi terminä vaatii meiltä asiantuntijoilta termin avaamista. Kunnissa tehdään jo monia hyviä asioita kestävän kehityksen eteen. Seuraava askel on luoda yhteinen kieli, jolla abstraktit termit konkretisoidaan käytännön toiminnaksi ja tehdään näkyväksi.
Lue lisää:
Planetaarinen terveys ja hyvinvointi (thl.fi)