Hyvinvointi on meidän kaikkien yhteinen asia, hyvinvointi on enemmän kuin terveys tai sen puuttuminen. Hyvinvointi syntyy monien tekijöiden summana ihmisen omien tarpeiden täyttymisen seurauksena. Hyvinvoinnin syntyyn vaikuttavia tekijöitä ovat mm. ihmiset itse, heidän läheisensä, lähiympäristö sekä yhteiskuntapolitiikka. Tarvitaan myös uudenlaista välittämistä, ihmisten välistä yhteisöllisyyttä, toinen toisensa tukemista, auttamista ja hyvän jakamista.

Vastuuta omasta hyvinvoinnista ei voi kuitenkaan ulkoistaa kenellekään. Kuten kuntakaan ei voi ulkoistaa vastuutaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja sen mahdollistamisesta. Kunnan tehtävänä on tarjota puitteita ja mahdollisuuksia yhteistyössä yli toimialojen rajojen hyvään elämään. Vastuu kuntalaisten hyvinvoinnista kuuluu koko kunnalle. Se ei ole pelkästään sosiaali- ja terveystoimen asia kuten muinoin ajateltiin. Kunnan päättäjät, viranhaltijat, kuntalaiset ja järjestöt muodostavat kivijalan hyvinvointityölle.

Hyvinvointia kertomuksissa

Kaste-rahoitteisessa hankkeessa otettiin konkreettisia edistysaskelia kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä toimiessani Kaste-ohjelmapäällikkönä Pohjois-Suomessa. Sähköisessä hyvinvointikertomus -hankkeessa tuettiin kuntien hyvinvointityötä monin tavoin. Hankkeen myötä koulutettiin ja aktivoitiin maamme kuntia poikkihallinnolliseen yhteiseen hyvinvointijohtamiseen, yhteiseen hyvinvointivastuuseen ja suunnittelu- ja arviointityöhön sekä kuntatoimijoiden poikkitoiminnalliseen yhteistyöhön.

Hankkeen näkyvimmän tuloksen sähköisen hyvinvointikertomuksen työvälineen kehittämisen lisäksi tuettiin kuntia poikkihallinnollisten hyvinvointiryhmien perustamisessa sekä toiminnan aktivoimisessa ja kehittämisessä. Myös järjestötoimijat ja kuntalaiset otettiin mukaan hyvinvointiyhteistyöhön. Sähköistä hyvinvointikertomusta käytti hankkeen päätyttyä 78 prosenttia Manner-Suomen kunnista.

Hyvinvointijohtamisen pitäisi olla kunnassa tietoon perustuva suunnitelmallinen keino hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä sosiaaliryhmien välisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen. Hyvinvointikertomus on tietojohtamisen työväline, joka tuottaa tietoa kuntalaisten hyvinvoinnista ja siihen liittyvistä palveluista.

Jatkossa hyvinvointikertomuksessa tulee kiinnittää huomiota myös hyvinvointi- ja terveyserojen tunnistamiseen. Tiedon avulla osataan suunnata palveluita niitä eniten tarvitseville sekä hyvinvointia tukevia puitteita ja mahdollisuuksia oikein ja muuttaa painopistettä tarpeen vaatiessa

Hyvinvointia tulevassa sotessa

Tulevassa sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelut irrotetaan peruskunnasta ja hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jää kuntien vastuulle. Sosiaali- ja terveyspalvelulain tavoite eriarvoisuuden vähentämisestä tulee myös huomioida hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
Kunnissa hyvin käyntiin lähteneen hyvinvointityön jatkumisen varmistamiseksi tarvitaan kuntajohtoa kirkastamaan hyvinvoinnin edistämisen vastuut sekä uudenlaista tapaa johtaa verkostoja ja tietoa.

Lisäksi tarvitaan vahvaa vuorovaikutusta sosiaali- ja terveyspalvelualueen ja kuntien välillä yhteisen hyvinvointityön varmistamiseksi. Kannustavaa olisi jos kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön olisi tarjolla ”porkkanaa” uudessa tilanteessa.

Tulevan sosiaali- ja terveyspalvelualueen hyvinvointiyhteistyöhön on jo olemassa näkemystä mm. Kainuusta ja Eksotesta (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri). Esimerkiksi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä on tehty hyvinvointikertomustyötä tukemalla ja painottamalla sote-kunta yhteistyötä. Kainuun soten terveyden edistämisen asiantuntija on pysyvänä jäsenenä kuntien hyte-johtoryhmissä. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa on määritelty alueen indikaattoritietoon perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen linjaukset, jotka kunnat ovat hyväksyneet.

Kainuussa hyvinvointikertomus on yksi konkreettinen työväline seurata, nostaa esille ja arvioida keskeisiä tekijöitä asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin tilasta.

Kunnan asukkaiden hyvän elämän mahdollistaminen on avain elinvoimaiseen ja vetovoimaiseen kuntaan. Taannoisessa esityksessään Oulussa Osmo Soinivaara totesi, että ”mukavat kaupungit menestyvät”. Voi hyvin kuvitella, että mukavissa kaupungeissa asuu hyvinvoivia ihmisiä.

Lue lisää:

Hyvinvointi- ja terveyserot thl.fi’ssä

Matkalla hyvinvointiin, Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke, Kaste. (pdf 1,3 Mt)

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *