Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluehallinnon uudistamista pohtineen selvityshenkilöryhmän raportti sai ansaittua näkyvyyttä tiedotusvälineissä. Silti yksi selvityksen keskeisistä havainnoista, tarve uudistaa kuntien valtionosuusjärjestelmä, on jäänyt lähes täysin ilman mediahuomiota.

Valtio maksaa kunnille palvelutarpeeseen ja olosuhdetekijöihin perustuvaa laskennallista peruspalvelujen valtionosuutta sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, kirjastojen, yleisen kulttuuritoimen ja taiteen perusopetuksen järjestämiseen. Sote-uudistuksen jälkeen kunnat eivät enää järjestä tai tuota sosiaalihuollon eivätkä terveydenhuollon palveluja, joten myös valtionosuusjärjestelmän muuttaminen on tässä yhteydessä välttämätöntä.

Kuntalaisten terveyden edistäminen on kunnan keskeinen tehtävä myös sote-uudistuksen jälkeen. Kunta voi toiminnallaan vaikuttaa merkittävästi asukkaidensa sote-palvelujen tarpeeseen ja siten sote-alueen kustannuksiin. Kuten selvityshenkilötkin toteavat, uudistuksen yhteydessä on tärkeää huolehtia siitä, että kunnat tiedostavat tämän roolinsa.

Lääkkeeksi selvityshenkilöt he tarjoavat sote-alueen antamaa asiantuntija-apua kunnille sekä kannustinjärjestelmän kehittämistä. Rahallisen kannustimen avulla olisi mahdollista tukea ja palkita kuntia, jotka ovat kyenneet parantamaan tai ylläpitämään asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia.

Valtionosuusjärjestelmän lähtökohtana on ollut, ettei kunta voi toiminnallaan vaikuttaa saamansa valtionosuuden määrään. Järjestelmää tulisi nyt kehittää siten, että kuntia palkittaisiin joko suoraan niiden toiminnasta tai toiminnan tuloksista tai molemmista.

Palkitseminen väestön hyvästä terveydentilasta tuskin tulee kysymykseen, koska silloin kannusteraha ohjautuisi ikärakenteeltaan ja sairastavuudeltaan muutenkin edullisille alueille. Toinen mahdollisuus olisi palkita kuntia suoraan tehdyistä toimenpiteistä asukkaiden terveyden edistämiseksi. Ajatus ei ole uusi, vaan se esitettiin tällaisena jo vuonna 2001 annetussa valtioneuvoston periaatepäätöksessä Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta. Kuntakohtaisia tietoja kuntien eri toimialojen toiminnasta on saatavilla terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä TEAviisarista.

Parhaaseen lopputulokseen voisi olla mahdollista päästä yhdistämällä kunnan toimintaa ja toiminnan tuloksia kuvaavia indikaattoreita. Väestön terveydentilassa tapahtunut muutos sopisi kannustinperusteeksi erittäin hyvin, mutta haasteena on löytää väestön terveyttä kuvaavia indikaattoreita, joista olisi tietoa kaikista kunnista, jotka päivittyvät riittävän usein eivätkä ole liikaa sidoksissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan.

Terveyden edistäminen säästää rahaa. Säästöt näkyvät varsinkin sote-alueen kukkarossa, vaikka kokonaisvastuu terveyden edistämisestä on kunnilla. Tästä syystä on välttämätöntä kehittää järjestelmä, jonka avulla kuntia palkitaan rahallisesti hyvin tehdystä työstä, oli kannustimen laskentaperuste mikä hyvänsä.

Lue lisää:

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelu – Selvityshenkilöhanke. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:36.

Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta. Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkaisuja 2001:4.

TEAviisari

Ismo Linnosmaa, Rahoituksen keinot sote-järjestämislain tavoitteiden toteuttamisessa. Uutiskirje Optimi 23.3.2015.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *