”Mulle tuli tunne, että he aidosti ja oikeasti välittävät ja ovat kiinnostuneita siitä mitä tapahtuu.” Näin kommentoi eräs äiti Luo luottamusta – suojele lasta -verkkovalmennuksessa.
Meillä kaikilla on esimerkkejä tilanteista, joissa meidät on kohdattu tai tilanteista, joissa emme ole tulleet kuulluksi. Voimme olla ammattilaisia tai vakituisia tai satunnaisia palvelujen käyttäjiä, mutta yhteisenä nimittäjänä kaikilla on oma kokemus: Kokemus kohtaamisesta ja sen vaikutuksesta toiselle ihmiselle, kokemus kohdatuksi tulemisesta tai siitä, että meitä ei ole oikeasti kuultu ja ymmärretty.
Tämän hallituskauden ajan on tuettu lasten ja perheiden palveluiden kehittämistä hallituksen kärkihankkeen avulla. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on tavoitellut muutosta palveluiden toimintakulttuurissa. Keskeisinä tavoitteina ovat olleet palvelujen yhteensovittaminen sekä lapsi- ja perheystävällisemmät toimintatavat – aito lapsen ja perheen tuen tarpeeseen vastaaminen, osallisuus ja kuuleminen (kts. THL blogi 27.9.2018: Palveluintegraatio toteutuu oivallusten kautta).
Yhteinen ymmärrys löytyy vuoropuhelussa
Mistä ihmeestä sitten puhumme, kun puhumme toimintakulttuurin muutoksesta? Yleisellä tasolla meillä on jonkinlainen yhteinen käsitys, mutta onko se sittenkään yhteisesti ymmärretty pyrkimys? Mitä tarvitaan, että saamme vastaukset näihin kysymyksiin? Tarvitaan dialogia.
Aidossa dialogissa pääsemme yleisen merkityksen lisäksi kuulemaan jokaisen yksilöllisen kokemuksen tai näkemyksen, omista konteksteistaan käsin.
Näin opimme toisiltamme ja annamme mahdollisuuden löytää jotakin uutta yhdessä.
Ilman dialogia ei löydy yhteistä ymmärrystä ja halua viedä asioita eteenpäin. Kun käymme dialogia, kuuntelemme toistemme näkökulmia, pyrimme ymmärtämään miksi toiset ajattelevat eri tavoin ja etsimme yhteistä ratkaisua. Tällöin voimme myös joutua joustamaan tai jopa luopumaan omista käsityksistämme.
Verkkovalmennuksesta tukea toimintakulttuurin muutokseen
Toimintakulttuurin muutoksen ytimessä ovatkin melko yleisinhimilliset asiat. Ratkaisuja eivät ole menetelmät tai mallit vaan se, että yhdessä käydään dialogia ja sovitaan asioista. Lähtökohtaisesti olisikin hyvä kysyä, kenen tai keiden kanssa tulisi ryhtyä dialogiin. Tämä periaate pätee kaikilla toimintakulttuurin muutokseen tähtäävillä tasoilla strategiasta aina asiakaspintaan saakka.
Verkkovalmennuksessa animaatio palvelujen kehittämistyöstä ja sen johtamisesta avaa hyvin eri tasoilla käytävän dialogin tärkeyttä yhteisen näkymän löytämiseksi. Periaatetta havainnollistaa myös äidin kertomus yhteisestä pohdinnasta kuraattorin kanssa siitä, keitä kutsutaan yhteistyöhön.
Toteutuakseen tämän kaltainen toimintakulttuurin muutos vaatii johtamista.
Olli-Pekka Heinonen nostaa verkkovalmennuksessa esiin, että johtamisen tulisi olla vuorovaikutuksen laadun – siis dialogin – johtamista.
Toimintakulttuurin muutoksen edistämiseen on tehty yhteistyössä lapsi- ja perhepalveluiden kehittäjien kanssa verkkovalmennus Luo luottamusta – suojele lasta. Verkkovalmennus sisältää myös oppaan, jossa toimintakulttuurin muutokseen vaikuttavat asiat ovat koostettuna lyhyesti ja helposti omaksuttavassa muodossa. Verkkovalmennuksen etuna on, että se on helposti käyttöön otettava ja maksuton väline, johon voi tarvittaessa palata uudelleen. Videot ja esimerkit verkkovalmennuksessa tuovat asiat lähelle omaa kokemusta, esimerkiksi ”Miltä minusta on tuntunut silloin, kun en ole tullut kuulluksi?”
Ota siis käyttöön ja hyödynnä!